Siirry pääsisältöön
""

Kansallisteatterin näyttelijät lukevat Minna Canthin kaikki näytelmät Kansallisteatterin Äänikanavalle. Maksuttomat lukudraamatallenteet julkaistaan juhlavuoden 2022 aikana.

”Poikkeusaikojen mahdollistamana haluamme tarjota kuulijoille klassista kotimaista draamaa. Minna Canthia voi hyvällä omallatunnolla kutsua yhdeksi Kansallisteatterin ensimmäisistä kotikirjailijoista, jonka merkitys suomalaiselle teatterille ja yhteiskunnalle on ollut huomattava”, pääjohtaja Mika Myllyaho kuvailee.

Minna Canth (alun perin Ulrika Wilhelmina o.s. Johnson) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka eli vuosina 1844–1897. Hän syntyi Tampereella, kävi koulunsa suurelta osin Kuopiossa ruotsin kielellä ja opiskeli Jyväskylän seminaarissa, joka kuitenkin jäi kesken hänen mentyään naimisiin. Kirjallisen uransa pääajan Canth asui Kuopiossa. Canth oli Aleksis Kiven ohella nousevan suomenkielisen teatterin tärkein kirjailija. Yhteiskunnallisia epäkohtia ja eriarvoisuutta esiin nostaneet Canthin draama- ja proosateokset sekä lehtikirjoitukset ja eri yhdistysten toimintaan osallistuminen saivat aikaan keskustelua ja jopa lakimuutoksia. Kovan onnen lapsia -esityksen poistaminen Suomalaisen teatterin ohjelmistosta yhden näytännön jälkeen aiheutti suuren kohun. Päätöksen teki teatterin johtokunta; vaikka Kaarlo ja Emilie Bergbom vastustivat hyllyttämistä, tapauksen myötä Bergbomien ja Canthin välillä alkoi ilmetä ristiriitoja. Canthin päätös kirjoittaa näytelmänsä Sylvi Ruotsalaiselle Teatterille teki selvän pesäeron Suomalaiseen Teatteriin ja aiheutti hämmästystä erityisesti suomalaisuusaatteen kannattajien keskuudessa. Viimeiset näytelmänsä Canth kuitenkin kirjoitti Suomalaiselle Teatterille.

Minna Canthin näytelmät

Murtovarkaus, 1883. Kantaesitys Suomalaisessa Teatterissa 23.2.1882.
Roinilan talossa, 1885. Kantaesitys Suomalaisessa Teatterissa 14.3.1883.
Työmiehen vaimo, 1885. Kantaesitys Suomalaisessa Teatterissa 28.1.1885.
Kovan onnen lapsia, 1888. Kantaesitys Suomalaisessa Teatterissa 8.11.1888.
Papin perhe, 1891. Kantaesitys Suomalaisessa Teatterissa 23.1.1891.
Hän on Sysmästä, 1893. Kantaesitys Suomalaisen Seuran vuosijuhlassa Kuopion Teatterihuoneella 30.11.1893.
Sylvi, 1893. Kantaesitys Ruotsalaisessa Teatterissa 23.1.1893.
Spiritistinen istunto, 1894. Ensiesitys Suomalaisessa Teatterissa 20.4.1894.
Anna Liisa, 1895. Kantaesitys Suomalaisessa Teatterissa 2.10.1895.
Kotoa pois, 1895. Kantaesitys Suomalaisessa Teatterissa 8.11.1895.

Ensimmäisenä julkaistaan Papin perhe

Papin perhe kertoo sukupolvien ideologisesta konfliktista yhdessä perheessä. Konservatiivisen pastori-isän näkemykset joutuvat törmäyskurssille poliittisesta radikalismista kiinnostuneen poikansa ja naisaatetta kannattavan tyttärensä kanssa. Papin perhe kantaesitettiin Suomalaisessa Teatterissa 23.1.1891.

Työryhmä

Lukija Annika Poijärvi
Äänimestari Raine Ahonen