Suomen Kansallisteatteri on taiteellinen teatteri, jonka tavoitteena on tarjota kaikille suomalaisille parasta mahdollista suomenkielistä teatteritaidetta. Alusta asti ohjelmistossa ovat vaihdelleet kotimainen draama, kiinnostavimmat ulkomaiset näytelmät sekä merkittävimmät klassikot.
Kansallisteatteri kuuluu teatteri- ja orkesterilain piiriin. Teatteri on osakeyhtiö ja sen suurin osakkeenomistaja on Suomen Kansallisteatterin Säätiö. Teatteri sijaitsee keskeisellä paikalla Helsingin keskustassa Rautatientorin laidalla.
Suomalainen Teatteri perustettiin toukokuussa 1872. Sen johtajiksi valittiin sisarukset Kaarlo ja Emilie Bergbom. Toimittuaan Arkadia-teatterin tiloissa lähes kolmekymmentä vuotta teatteri sai oman talon. Onni Törnquist-Tarjanteen suunnittelema teatteritalo vihittiin käyttöön 9.4.1902. Samalla Suomalainen teatteri sai nimen Suomen Kansallisteatteri.
Suuren näyttämön rinnalle ovat sittemmin nousseet Pieni näyttämö 1954, Willensauna 1976 ja Omapohja 1987. Vuonna 2010 perustettu Lavaklubi lisäsi omalta osaltaan esityspaikkojen monipuolisuutta. Vuonna 2023 valmistunut peruskorjaus teatterirakennuksen 30- ja 50-lukujen puolella palautti Willensaunan ravintolakäyttöön ja toi vielä kaksi näyttämöä lisää: Taivassalin ja Maalaamosalin kolmanteen kerrokseen.
Kansallisteatteri on kansallinen kulttuurilaitos ja sen toiminnan on tarkoitus ulottua kaikkiin kansalaisiin. Varhaisvuosinaan Suomalainen teatteri esiintyi paljonkin Helsingin ulkopuolella. Muiden muassa Pori, Viipuri ja Turku olivat tärkeitä ja toistuvia esiintymispaikkoja. Kansallisteatterin vuonna 2010 perustettu Kiertuenäyttämö vie teatteria sinne, mistä katsojat eivät teatteriin pääse: sosiaalityön ja terveydenhuollon yksiköihin, vankiloihin ja vastaanottokeskuksiin. Kiertuenäyttämön tavoite on edistää terveyttä, hyvinvointia ja tasa-arvoa taiteen keinoin. Kansallisteatterin lukuisat digitaaliset sisällöt ovat kaikkien ulottuvilla maantieteellisestä sijainnista riippumatta.
Suomen Kansallisteatterin ohjelmiston kivijalkana on alkuvuosista tähän päivään ollut kotimainen draama. Kansallisteatterin kirjailijanimiä ovat monien muiden muassa Aleksis Kivi, Minna Canth, Eino Leino, Hella Wuolijoki, Maria Jotuni, Sofi Oksanen, Reko Lundán, Pirkko Saisio, Laura Ruohonen, Juha Jokela, Ujuni Ahmed ja Juha Hurme. Kotimaisten tekstien ohella on nähty tuoreinta ulkomaista draamaa ja klassikkoja.
Kansallisteatterin uuden talon avajaisnäytelmänä vuonna 1902 nähtiin Aleksis Kiven Lea, jonka ensiesityksen vuonna 1869 katsotaan aloittaneen suomenkielisen teatteritoiminnan. Pienellä näyttämöllä oli kaksi avajaisesitystä, Eino Leinon Tarquinus Superbus ja Tennessee Williamsin Lasinen eläintarha. Willensauna vihittiin käyttöön Marin Sorescun näytelmällä Elämän kehto ja Omapohjan avasi Ilpo Tuomarilan Exit.
Kansainvälisyys on ollut aina osa Kansallisteatterin toimintastrategiaa. Bergbomin sisarukset olivat aikanaan hyvin liikkuvaisia ja varsinkin Kaarlo matkusteli laajalti mm. Saksassa poimien vaikutteita ja tuoden näytelmiä suoraan Suomalaisen Teatterin näyttämölle. Ovet ovat sittemmin pysyneet auki Eurooppaan. Eino Kalima, joka toimi Kansallisteatterin pääjohtajana 1917 ̶ 1950, oli opiskellutkin Venäjällä ja hallitsi venäläisen teatteritaiteen tradition. Hänen seuraajansa Arvi Kivimaa (pääjohtajana 1950 ̶ 1974) teki diplomaattisestikin ansiokkaita avauksia kiinnittäen teatterin kautta maatamme kulttuurillisesti ajassaan ymmärrettävästi läntiseen Eurooppaan. Kai Savolan (pääjohtajana 1974 ̶ 1992) kaudella Kansallisteatterin kansainvälisyys oli erityisesti taiteen tekijöiden välistä kanssakäymistä. Maria-Liisa Nevalan johtajakaudella (1992 ̶ 2010) tehtiin tiivistä ulkomaista yhteistyötä teatterialan verkostojen kautta. Nykyinen pääjohtaja Mika Myllyaho on avannut entisestään teatterin ovia ja tuonut taloon tämän hetken kiintoisimpia toimijoita muiden muassa yhteistuotantojen ja vierailujen muodossa.
Kansallisteatteri on kautta historiansa herättänyt ohjelmistollaan myös yhteiskunnallista keskustelua. Viime vuosina muiden muassa Kristian Smedsin ohjaama Tuntematon sotilas, Pirkko Saision ja Jussi Tuurnan teokset HOMO! ja SLAVA! Kunnia. sekä Sami Keski-Vähälän ja Esa Leskisen Yhdestoista hetki ovat osoittaneet, että teatterilla voi olla huomattava merkitys laajemman yhteiskunnallisen keskustelun avaajana.
Yhteisöt ja osallisuus-osasto laajentaa Kansallisteatterin yleisöpohjaa entisestään. Osasto järjestää esityksiin liittyviä keskustelutilaisuuksia, tapahtumia ja työpajoja, joissa osallistujat voivat kuulla tekijöiden ajatuksia, syventää teatterikokemustaan ja tutustua esityksen valmistamiseen. Kansallisteatterin yleisötyöstä vastaa kokopäiväinen teatterikuraattori.
Kansallisteatteri on taipaleensa alusta saakka kerännyt kattonsa alle maamme parhaita näyttämötaiteellisia kykyjä: kansan rakastamia näyttelijöitä, näkemyksellisiä ohjaajia, visionäärisiä lavastajia ja puvustajia sekä teräväkynäisiä kirjailijoita. Mika Myllyahon lanseeraamat kotikirjailija- ja residenssitaiteilijaohjelmat tukevat osaltaan tätä toimintaa. Kansallisteatteri on ylpeä uljaasta historiastaan ja katsoo kunnianhimoisesti tulevaan.
Historiateos Kansallisteatterista
Tammikuussa 2022 on ilmestynyt Kai Häggmanin kirjoittama Päänäyttämöllä-historiateos (Tammi), joka avaa kansallisnäyttämön historian tuoreena ja elävänä. Teos on kuunneltavissa myös äänikirjana näyttelijä Antti Pääkkösen lukemana. Lue lisää Tammen verkkosivuilta.
Ohita esitysten esittelykaruselli
