Suuri Näyttämö

Sijainti ja saapuminen 

Kansallisteatterin Suurelle näyttämölle saavutaan Rautatientorin puolelta, teatterin pääsisäänkäynnistä. Käyntiosoite on Vilhonkatu 11 ja esteetön sisäänkäynti ensi parven pyörätuolipaikoille on osoitteesta Itäinen Teatterikuja 2 a. Itäisellä Teatterikujalla sijaitsee myös kyltein ja maalauksin merkitty inva-pysäköintipaikka.

Jos tarvitset pyörätuolipaikan tai muuten esteettömän kulun, varaathan lipun aina Kansallisteatterin omasta lippumyymälästä. Asiakaspalvelijamme osaavat auttaa parhaan mahdollisen katsomopaikan valitsemisessa.

Katsomokartta

Esteettömyys

Suuren näyttämön pyörätuolipaikat sijaitsevat ensi parvella. Ensi parven 4–5 rivien reunapaikoille on esteetön kulku. Esteetön sisäänkäynti ensi parvelle on osoitteesta Itäinen teatterikuja 2 a. Jos tarvitset pyörätuolipaikan tai muuten esteettömän kulun, suosittelemme varaamaan lipun aina Kansallisteatterin omasta lippumyymälästä. Asiakaspalvelijamme osaavat auttaa parhaan mahdollisen katsomopaikan valitsemisessa. Suuren näyttämön katsomoon on asennettu tele/induktiosilmukka kuulolaitetta käyttäville.

Näyttämön arkkitehtuuri

Katsoja saapuu ensin marmoriaulaan, jossa on runsaasti alkuperäisiä materiaaleja: marmoriportaat, keltaiset stuccomarmoriset seinät ja niitä säestävät punaisella hahmotellut pöllön päät. Marmoriaulassa on hissi, joka johtaa kaikkiin muihin kerroksiin paitsi permannolle.

Marmoriaulasta katsoja siirtyy freskoaulaan, joka on saanut nimensä Juho Rissasen vuonna 1928 maalaamasta freskosta Helkajuhla, joka koostuu viidestä maalauksesta: Juhlavalmistelut kylässä, Laulavat neitoset kävelemässä kylän raitilla, Suuren uhrikuusen luona vanha runonlaulaja lausuu loitsuja nuotion äärellä, Pelimannit ovat soittaen matkalla juhlapaikalle sekä Neidot taikovat miesonnea lammen rannalla. Freskoaulassa ovat myös teatterin ensimmäisten johtajien Kaarlo ja Emilie Bergbomin rintakuvat. Kaarlo Bergbomin rintakuvan on veistänyt Valter Runeberg ja Emilie Berbomin Robert Stigell. 

Freskoaulasta on molemmin puolin portaat ylös ensimmäisen parven lämpiöön. Portaikon ikkunoissa ja ensi parven lämpiössä on Eliel Saarisen suunnittelemat ruusukuvioiset lyijylasiteokset.

Ensi parven lämpiössä on esillä runsaasti muotokuvia, muun muassa ensimmäisessä suomenkielisessä näytelmässä, Aleksis Kiven Leassa, pääosaa näytelleen Hedvig Charlotte Raan sekä aikansa suuren diivan Ida Aalbergin muotokuvat. Lämpiön viiden suuren kaari-ikkunan niin ikään Eliel Saarisen suunnittelmissa kansallisromanttisissa lasimaalauksissa teatteria symboloivia kuva-aiheita on yhdistetty kasviornamentteihin. Ensi parven lämpiöstä siirrytään portaita ylös toiselle parvelle.

Suuren näyttämön katsomossa on myynnissä 682 paikkaa. Katsomon väritys on alkuperäistä Pompeijin punaista. Kattoa koristaa vuonna 1932 valmistunut  Yrjö Ollilan Thalian Peili -teos, jonka malleina on Kansallisteatterin näyttelijöitä. Näyttämöaukon molemmin puolin on sijoitettu Emil Cedercreutzin valmistamat Minna Canthin ja Aleksis Kiven reliefit.

Suuren näyttämön näyttämöaukko on 12 metriä leveä ja näyttämötornin sisäkorkeus on 19 metriä. Katutasosta mitattuna näyttämötorni on 35,5 metriä korkea.