Lokki

Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä 18. syyskuuta ensi-iltansa saava Lokki on visuaalista, fyysistä teatteria täynnä vahvoja näyttämökuvia. Irina Arkadinan roolissa esiintyvä Maria Kuusiluoma viettää esityksen myötä 25-vuotistaiteilijajuhlaansa.

Kirjailijanalku Konstantin Treplev on rakastunut epätoivoisesti nuoreen Nina Zaretšnajaan, joka janoaa päästä näyttelijäksi. Kirjalliseen kunnianhimoonsa ja rakkauteensa pakahtuva nuori mies on vaikeassa tilanteessa: hänen äitinsä, mittavaa mainetta nauttiva näyttelijätär Irina Arkadina on ottanut rakastajakseen Trigorinin, tunnetun kirjailijan ‒ ja Kostja on joutunut altavastaajaksi niin taiteessa kuin rakkaudessa. Toiset jäävät, toiset lähtevät, mutta karkuun ei pääse kukaan, kun rakkauden kohteet ovat vääriä kohtalokkaalla tavalla.

Anton Tšehovin Lokki (1896) ‒ ensimmäinen hänen neljästä suuresta näytelmästään ‒ on mestarillisen syvällisesti kirjoitettu teos taiteesta, rakkaudesta, nuoruudesta, vanhuudesta ja elämänvalintojen oikullisuudesta. Lokin henkilöiden kaipuu on täyttymätöntä. Mitä he lopulta etsivät, mitä haluavat toisiltaan? Sorinin kartanossa järven rannalla aikaansa viettävien ihmisten omahyväinen joutilaisuus ennakoi suurta muutosta, joka häämöttää jo horisontissa ‒ vielä epätodellisen etäisenä mutta vääjäämättömänä.

Lokki kertoo ihmisistä kahden eri aikakauden välissä. Se kertoo ihmisistä kurottamassa kohti toisiaan ja ohittamassa toisiaan. Haaveista, onnen etsimisestä, epäonnistumisista ja hyväksynnästä. Kirjailija luo näytelmässään tarkan läpileikkauksen ihmiseen tämän kaikissa eri ikävaiheissa. Lokki on teos intohimosta, intohimon hiipumisesta ja epätoivoisista yrityksistä puhaltaa tämä hiipunut intohimo uudelleen henkiin”, ohjaaja Anne Rautiainen tiivistää teoksen tärkeimpiä teemoja.

Visuaalisen ja fyysisen teatterin kehuttu taitaja Anne Rautiainen on aiemmin ohjannut Kansallisteatteriin esitykset Mestari ja Margarita (2017) sekä Perhosia askelten alla (2013).