Siirry pääsisältöön

Teatterikuraattori
Pirjo Virtanen

010 733 1256 /
050 374 2296

teatterikasvatus@kansallisteatteri.fi

Ytyä! -yleisötyöarkisto

Projektiarkistossa voit tutustua aikaisempiin teatterikasvatuksen projekteihin. Ohjelmistosta poistuneiden näytelmien tehtäväpaketit löytyvät kohdasta Opettajille. Teatterityöpajojen aiempien vuosien jatkotehtävät ovat Teatterityöpajat-kohdassa.

Alueelliset taideprojektit

Kaarella – yleisötyöprojekti 2019–2021

Helsinki Early Music Festival tuo Helsinkiin koskettavaa ja elävää barokkimusiikkia sekä taiteiden välistä vuoropuhelua. Kaarella-aluehanke tuo festivaalille pienempiä tapahtumia.

Kansallisteatterin Kaarella-aluehanke osallistuu festivaaliin Naapuripöytä- ja Hetki aikaa -tapahtumien kautta. Aluetaiteilijamme ovat mukana myös Kohtaamisia barokkitorilla -tapahtumassa.

Naapuripöytä

Ti 05.10.2021 18:00-20:00 Malminkartanon kappeli,
Vellikellonpolku 8, 00410 Helsinki

Naapuripöytä-ravintolassa ei tarjoilla ruokaa vaan ihmiskontakteja. Tällä kohtaamisten aterialla pääset juttelemaan tuntemattomien kaarelalaisten kanssa kasvotusten. Tarjoilijat ruokkivat kohtaamisia kolmella annoksella yllättäviä kysymyksiä, jotka auttavat teitä tutustumaan toisiinne. Illan aikana nähdään myös yllätysesityksiä tarjoilijoiden toimesta. Musiikista vastaa FiBOn muusikko, alttoviulisti Laura Kajander, ja tarjoilijoina toimivat taiteilijat Eveliina Heinonen ja Anni Pellikka.

Ravintola on täysin ilmainen, mutta pöytävaraus vaaditaan. Sydämellisesti tervetuloa! Pöytävaraukset: kaarella.kansallisteatteri@gmail.com, p. 050 305 4251

Naapuripöytä toteutuu Kansallisteatterin Kaarella- ja FiBOn Juurilla-aluehankkeiden yhteistyönä.

Hetki aikaa

Hetki aikaa -teoksessa Kaarella-hankkeen taiteilijat Eveliina Heinonen ja Anni Pellikka yhdessä FiBOn muusikon eli Kaarelan seutusellistin Louna Hosian kanssa elävöittävät alueen ohikulkupaikkoja luomalla kauppakeskus Kaareen kohtaamispaikan, johon kuka tahansa voi istahtaa taiteilijan kanssa. Teos syntyy yhdessä vietetyn viidentoista minuutin aikana. Hetki aikaa toteutuu Kansallisteatterin Kaarella- ja FiBOn Juurilla-aluehankkeiden yhteistyönä.

to 23.9. klo 15:00-17:00 Kannelmäen asema
pe 24.9. klo 12:00-14:00 Kannelmäen asema
ma 27.9. klo 11:00-13:00 Malminkartanon asema
ti 28.9. klo 16:00-18:00 Malminkartanon asema
ke 6.10. klo 17:00-19:00 Kauppakeskus Kaari
to 7.10. klo 12:00-14:00 Kauppakeskus Kaari

Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Kohtaamisia barokkitorilla
Kaarelan yhteisöllinen taidesadonkorjuu

Su 03.10.2021 15:00 Kannelmäen kirkko,
Vanhaistentie 6, 00420 Helsinki

Vivaldi – Pachelbel – J. S. Bach
Suomalainen barokkiorkesteri
Sibelius-Akatemian opiskelijoita
Kaarelan superorkesteri
Balettikoulu Pirjo Kuha
Luoteis-Helsingin musiikkiopiston selloryhmä
Kannelmäen seurakunnan kuoro Sirkku Rintamäen johdolla
Anni Pellikka ja Eveliina Heinonen, näyttelijät
Minna Kangas, virtuoosiviulistimummo
Louna Hosia, seutusellisti
Vesa Purokuru, torimestari

Kaiken kansan soiva tori tarjoaa monenlaisia aisteja kutkuttavia virikkeitä, kuten musiikkia, liikettä, ääniä ja tuoksuja. Tapahtuman pääjärjestäjä Suomalainen barokkiorkesteri (FiBO) on kansainvälisen huipputason ammattilaisista koostuva ja palkittu kokoonpano, joka tekee mielellään yhteistyötä ja projekteja monenlaisten toimijoiden kanssa. Barokkitorin esiintyjäjoukossa onkin ammattilaisten ohella myös ammattiopiskelijoita ja harrastajia, ja ikähaitari ulottuu lapsista aikuisiin. Suurin osa nuoremmista esiintyjistä on Kaarelan alueelta tai lähistöltä.

Torin pyörityksestä vastaa torimestari Vesa Purokuru Kaarelan alueen aluealtistin työtä jatkavan seutusellisti Louna Hosian kanssa. Kaarelalaiset voivat halutessaan osallistua Kaarelan superorkesteriin. Kannattaa seurata Kaarelan alueen somekanavia, jos haluaa lisätietoja osallistumismahdollisuudesta jo kesän aikana.

Torilla tavataan!

Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Kanneltalon kanssa.

Kesto: 3 t

Kaarella-aluehankkeen Pesula-esityksen esityskausi on päättynyt. Pesulan esityskausi alkoi Kannelmäessä 4.9.2021 ja jatkui Kuninkaantammessa 11.9.2021. Kiitos esiintyjille, kerrostalojen asukkaille sekä yleisölle!

Kaarella-hankkeen viimeisenä toimintavuonna valmistimme esityksen yhteistyössä Kaarelan alueen asukkaiden kanssa. Asukkaat osallistuvat parvekkeiltaan Pesula-esitykseen, jota yleisö seurasi kerrostalojen sisäpihalta. Esityksen harjoitukset aloitettiin kevään 2021 aikana Kannelmäen ja Kuninkaantammen alueilta valittujen taloyhtiöiden kanssa. Syksyllä harjoituskausi jatkui viikolla 31.

Kannelmäen esitykset järjestettiin 4.9.2021 klo 14 & klo 18 ja Kuninkaantammen esitykset 11.9.2021 klo 14 & 18. Kaikki esitykset olivat loppuunvarattuja. Lämmin kiitos kaikille Pesulassa mukana olleille!

Kaarella-päiväkirjat

Kaarella-päiväkirjat Kannelmäen ja Malminkartanon kirjastoissa kutsuivat alueen asukkaita pohtimaan, mistä olet luopunut ja mitä olet saanut tilalle. Kirjat olivat lainattavissa myös koronarajoitusten ajan kirjastojen aukioloaikojen puitteissa.

Lisätietoa hankkeesta

YTYÄ! – Yleisötyön vakiintunut toimintamuoto on alueellinen toiminta, jossa teatterintekijät jalkautuvat yhteen kaupunginosaan työskentelemään teatterin keinoin asukkaiden kanssa. KAARELLA on vuosina 2019-2021 Kaarelan alueella toimiva alueellinen yleisötyöhanke. Kansallisteatteri on toteuttanut aiemmin kolmivuotiset hankkeet Kontulassa ja Maunulassa. Hanke on osa Helsingin mallia, jonka ajatuksena on tasapainottaa kulttuurin saavutettavuutta ja rohkaista taidelaitoksia jalkautumaan seiniensä ulkopuolelle. Kaarella-hankkeessa Kannelmäessä ja Kuninkaantammessa taiteilijoina vuonna 2021 toimivat Eveliina Heinonen ja Anni Pellikka.

Hankkeen tarkoituksena on tuoda teatteria ja ilmaisun mahdollisuuksia alueen asukkaille. Kolmen vuoden aikana alueella järjestetään tapahtumia, työpajoja, pienimuotoisia esityksiä ja muuta esityksellistä toimintaa. Hanketta tehdään yhteistyössä toisen Helsinki-mallin toimijan, Suomalaisen barokkiorkesterin (FiBO) kanssa.

KAARELLA-hankkeessa kolmivuotista matkaa kaarelalaisten kanssa kuljetaan elämänkaaren vertauskuvan kautta. Ensimmäisen vuoden teemana oli lapsuus. Hankkeen toisena vuonna keskityttiin elämänkaaren välitiloihin, joita tehtiin näkyväksi taiteen keinoin. Päätösvuonna 2021 ollaan luopumisen ja jäähyväisten äärellä. Mitä hyvää kaikesta jää? Ilon, toivon ja uudenlaisen yhteisöllisyyden vahvistaminen siivittävät matkaa.

 

Kaarella-podcast ja runovideo

KAARELLA-podcastissa eri-ikäiset ja -taustaiset kaarelalaiset kertovat ajatuksiaan elämän käännekohdista ja unohdetuista lempipaikoista. Kahdeksanosaisen podcast-sarjan henkilökuvat on julkaistu kerran kuukaudessa. Podcastin toimittaja on Mirjami Heikkinen.

Podcastin löydät Kansallisteatterin Soundcloudista.

 

Marraskuussa 2020 valmistui yhdessä alueen asukkaiden kanssa Metsä antaa odottaa -runovideo, joka löytyy teatterin Youtube-kanavalta. Meditatiivisen metsäinen runoteos syntyi kuluneen vuoden aikana hankkeessa tapahtuneesta kohtaamisesta, ja se luetaan videolla monikielisenä.

Ytyä! Yleisötyöarkistosta löydät lisätietoa Kaarella-hankkeen aiempien vuosien tapahtumista.

KAARELLA-hankkeen tiimi 2021

Eveliina Heinonen, aluetaiteilija
eveliina.heinonen@kansallisteatteri.fi
p. 050 369 8947

Anni Pellikka, aluetaiteilija
anni.pellikka@kansallisteatteri.fi
p. 050 382 6323

Mona Huczkowski, tuottaja
mona.huczkowski@kansallisteatteri.fi
p. 050 305 4251

Pirjo Virtanen, teatterikuraattori
pirjo.virtanen@kansallisteatteri
p. 050 374 2296

 

Alueelliset hankkeet eivät toimi ilman alueellista yhteistyötä. Ota siis rohkeasti meihin yhteyttä, kun haluat tietää lisää tai tahdot ryhmäsi, yhteisösi tai itsesi mukaan hankkeen tapahtumiin. Kaikki toiminta on MAKSUTONTA.

Pysy kuulolla hankkeemme tapahtumista ja seuraa meitä sosiaalisessa mediassa. YTYÄ – Kansallisteatterin yleisötyö -sivut löydät Facebookista ja Kansallisteatterin YTYÄ! -tilin Instagramista.

 

Ensimmäisen kevään aikana hankkeessa tapahtui paljon. Ihme arki -taiteilijat kyselivät helmikuussa eri tapahtumissa keitä Kannelmäen ja Malminkartanon asukkaat haluaisivat kiittää. Suuresta ehdokkaiden joukosta valikoitui kolme henkilöä ja yksi ryhmä, jotka saivat kokea yllätyksellisen kiitostaideteon toukokuussa. Kannelmäen voimistelijoiden ohjaaja ja lastentarhanopettaja yllätettiin tunnin jälkeen ja hän sai nähdä pienen esityksen omasta elämästään. Toimintakeskus Jennyyn Malminkartanoon marssivat Kannelmäen koulun 2. luokkalaiset yhdessä taiteilijoiden kanssa ja vapaaehtoiset yllätettiin työnsä ääreltä. Kannelmäen Kierrätyspisteen pitkäaikainen vapaaehtoisvetäjä saateltiin yllättävän ja eläimellisen teehetken äärelle ja neljäs yllätettävä pääsi kulkemaan karnevalistisen matkan Malminkartanossa. Kaikissa yllätyksissä ovat olleet mukana yllätettävän läheiset mutta myös suuri joukko Kaarelan asukkaita. Suomalaisen barokkiorkesterin (FiBO) muusikko on maustanut kiitoshetkiä sävelin. Kaikille ehdotetuille lähetettiin Kiitos-diplomi.

Naapuripöytä-tapahtumissa kohtasivat kevään aikana Kaarelan eläkeläiset, kiinnostuneet asukkaat sekä Kannelmäen palvelukeskuksen vapaaehtoiset yhdessä Kannelmäen peruskoulun yläastelaisten kanssa. Naapuripöytä on kuin pop-up ravintola, joka ilmestyy eri paikkoihin, missä halutaan saada ihmiset kohtaamaan toisiaan.

Kaarella Klovnit vierailivat FiBOn avoimissa harjoituksissa sekä alueen eri tapahtumissa. Huhtikuusta alkaen ovat Kaarella päiväkirjat olleet lainattavina kirjastokortilla Kannelmäen ja Malminkartanon kirjastoista.

Syksyn 2019 alussa taiteilijat jalkautuivat Kaarelan alueen päiväkoteihin etsimään vastausta kysymykseen mistä ihme syntyy. Näistä aineksista sekä liikkeen ja musiikin yhteisestä leikistä syntyi esitys Ihme? yhdessä FiBOn kanssa.

Syyskuussa alkoivat kaikille avoimet Ihmettelyn taito -työpajat. Ihmettelemisen taitoa tutkittiin mm. klovnerian, kirjoittamisen ja kehollisen ilmaisun keinoin.

Syys-lokakuussa syvennyttiin satujooga-hetkiin Kanneltalon kirjaston lukuliiketilassa ja Leikkipuisto Piikassa.

Malminkartanon sekä Kannelmäen kirjastoista on lainattavissa Kaarella päiväkirjat kolmen vuoden ajan, joihin voi kirjoittaa ihmetyksen aiheita. Kertyneet kirjoitukset voivat päätyä hankkeen päättävään esitykseen.

Kaarella Klovnit jatkavat tutkimistaan alueella ja heihin voi törmätä erilaisissa tapahtumissa sekä FiBOn avoimissa harjoituksissa.

Naapuripöytä-ravintola on tilattavissa alueelle läpi syksyn! Naapuripöytä-ravintolassa ei tarjoilla ruokaa, vaan ihmiskontakteja: ravintolassa pääsee juttelemaan tuntemattomien kaarelalaisten. Illallisen aikana nähdään tarjoilijoiden yllätysesityksiä FiBOn muusikon kanssa.

Maunulan maisema – yleisötyöprojekti 2016–2018

Kansallisteatteri käynnisti vuonna 2016 kolmivuotisen alueellisen yleisötyöhankkeen Maunulassa. Hankkeen tarkoituksena on tuoda teatteria alueen arkeen ja käsitellä taiteen keinoin asukkaille tärkeitä kysymyksiä ja aiheita. Projektissa teatterin ammattilaiset työskentelevät yhdessä asukkaiden kanssa toteuttaen esityksiä sekä muuta toimintaa. Projekti toteutetaan Helsingin kaupungin tuella, ja se on jatkoa teatterin aikaisemmille alueellisille projekteille Pikku Huopalahdessa 2012 ja Kontulassa 2013–2015. Reittejä Kontulaan – hankkeesta on julkaistu raportti Kulttuurin paikka? Kulttuuri asuinalueiden kehittämisessä. Tapaus Suomen Kansallisteatteri Kontulassa. Raportti on luettavissa Aalto-yliopiston tietokannasta.

Vuoden 2018 tutkimuskohteina ovat maunulalaiset paikat ja Maunulaan sijoittuvat tarinat. Syksyllä 2018 Maunulalaisen päiväkirjan tarinoista ja muistoista koostetaan esitys, jossa ammattitaiteilijat avaavat maunulalaisten sielunmaisemaa. Esityksen ensi-ilta on 15.11.2018 Maunula-talossa ja se vierailee Kansallisteatterin Lavaklubilla 19.–24.11.2018..

Työpajoissa syntyneiden tarinoiden pohjalta syntyi Kerrostumia-esitys, joka kiertää ympäri Maunulaa. Ensiesitys oli 16.5.2018 ja näytännöt jatkuvat vielä syksyllä 2018. Myös Ihme arki -projekti, jossa alueen ihmisiä kiitetään erilaisten yllätyksellisten taidetekojen muodossa, jatkuu vuonna 2018.

Syksyn 2016 huipentanut viiden maunulalaisen Muotokuvia-esitys nähtiin Maunula-talossa vielä tammikuussa 2017. Asukkaiden kanssa valmistettiin keväällä 2017 Ihme arki –kiitostekoja, joissa kiitettiin maunulalaisten ehdotusten perusteella aktiivisia maunulalaisia.

Vuoden 2017 teema on Maunula ja rakkaus. Täysille katsomoille esitetty Tunne nimeltä rakkaus kosketti monia niin Maunula-talolla kuin Kansallisteatterin Willensaunassakin.

Seuraa hankkeen nettisivuja www.maunulanmaisema.fi ja www.facebook.com/maunulanmaisema.

Maunulan maisema on yksi Helsingin kaupungin tukemista Helsingin mallin aluehankkeista.

Reittejä Kontulaan – Yleisötyöprojekti 2013–2015
Hankkeesta on julkaistu raportti Kulttuurin paikka? Kulttuuri asuinalueen kehittämisessä. Tapaus Suomen Kansallisteatteri Kontulassa. Se tuo esille alueellisen työn vaikutukset ja haasteet.

Reittejä Kontulaan on Kansallisteatterin alueellinen yleisötyöhanke, joka alkoi 2013 ja jatkuu vuonna 2015. Projekti käynnistyi alkusyksystä 2013. Silloin käyntiin pyörähtivät iltatyöpajat, joissa lähdettiin tutkimaan alueen asukkaiden kanssa eri taiteenlajien (teatteri-ilmaisu, musiikki, kuvataide, kirjoittaminen, liikeilmaisu) kautta yhteistä aihetta: mikä on minun reittini Kontulaan ja tähän hetkeen? Kuka minä olen ja mistä minä olen tullut? Mikä minua kiinnostaa? Työpajojen pohjalta syntyi Kontulan aika! –esitys, joka sai ensi-iltansa tammikuussa 2014. Esityksessä nähtiin eri-ikäisiä kontulalaisia ja sitä esitettiin Helsingin yhteislyseolla yhteensä kolme kertaa, ja tämän jälkeen vielä kaksi kertaa Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä.

Projekti jatkui kevään 2014 ja loppukesän aikana ja seuraavaksi ensi-iltaan tuli Kontulan ostoskeskusta opaskierrosmaisesti esittelevä Matkakohteena Kontula, jossa oppaina toimi seitsemän paikallista asukasta. Esityksen aikana liikuttiin ostoskeskuksen ympäristössä ja tutustuttiin sen suurimpiin nähtävyyksiin. Projekti lähti tutkimaan ostariin liitettyjä käsityksiä ja ennakkoluuloja ja niiden suhdetta todellisuuteen. Yhtenä materiaalin keräämisen tapana toimivat ympäri ostoskeskusta sijoitellut postilaatikot, joihin ohikulkijat ovat saaneet kirjoittaa, mitä ajattelevat juuri nyt kyseisessä paikassa. Kirjeiden joukosta löytyi niin muistoja, iskulauseita, piirroksia, elämäntarinoita kuin mielipiteitäkin. Esityksessä nämä tarinat nivoutuivat esiintyjien omiin muistoihin, lehti- ja nettikirjoituksiin sekä ostoskeskuksen historiaan ja nykyisyyteen. Esitys nähtiin ostoskeskuksella elo- ja syyskuussa 2014 yhteensä kahdeksan kertaa.

Matkakohteena Kontulan jälkeen oli jälleen uuden aika: projektin seuraavana tavoitteena oli kerätä Kontulan ja sen lähialueiden nuorista teatteriryhmä. Ryhmä kasaantui ja aloitti toimintansa syyskuun lopussa. Ryhmä harjoitteli ohjaajien kanssa intensiivisesti koko syksyn aloittaen ensin perusteista edeten kohti itse esityksen harjoittelua. Nuoret kävivät myös tutustumassa Kansallisteatteriin ja katsomassa Metsäjätti-esityksen. Harjoittelu huipentui joulukuussa Kontulan nuorten toimintakeskus Luupissa 6.12. 2014 ensi-illassa olevaan Elinpiirejä-esitykseen. Puolidokumentaarinen esitys kertoi nuorten suhteesta kotiin ja perheeseen, tulevaisuuden unelmista, vapauden kaipuusta ja vaikuttamisen halusta. Lavalle astui yksitoista 13–17 -vuotiasta Kontulassa ja sen lähialueilla asuvaa nuorta. Ensi-iltansa jälkeen esitys kiersi Kontulaa, pysähtyen Helsingin yhteislyseolla ja Kontulan palvelukeskuksella, näiden jälkeen esitys nähtiin kolme kertaa Kansallisteatterin Omapohja-näyttämöllä. Keväällä 2015 esitys lämmitettiin, ja näytettiin vielä Vesalan yläasteella Kontulassa sekä Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä ma 9.3.2015 osana projektin ja Helsingin Nuorisoasiainkeskuksen järjestämää Kuka meit tääl muka kuuntelee -teatteri ja keskustelutilaisuutta.

Reittejä Kontulaan -projektin kolmas kausi alkoi keväällä ja jatkuu syksyllä 2015. Jatkoprojektin teemana on muuttaminen, muutos ja muuntuva suomalaisuus.

Kevään aikana järjestettiin työpajoja alueen maahanmuuttajataustaisille ihmisille. Työpajojen sekä osallistujien haastattelujen pohjalta syntyy käsikirjoitus Muuttajat-esitykselle, jonka ensi-ilta on Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä 5.10.2015 . Esiintymässä ovat työpajojen muuttamiskokemusten asiantuntijat sekä näyttelijä Jesse Vinnari.
Lisäksi keväällä Pidetään juhlat! -työpajasarjassa Kontulan eläkeläiset kohtasivat Kontulan ala-asteen valmistavan luokan oppilaat kevään aikana. Työpajoissa tutustuttiin toisiin, leikittiin ja ihmeteltiin kielten vaikeutta. Työpajojen pohjalta syntyi esitys, joka nähtiin Kontulan ala-asteen kevätjuhlassa sekä Kontulan eläkeläisten keskiviikkokerhossa Wanhalla Postilla. Eläkeläiset ja koulu suunnittelee kummitoimintaa ja vierailuyhteistyötä valmistavien luokkien kanssa myös syksylle 2015.

Edellisvuosien esityksistä Kontulan aika!, Matkakohteena Kontula sekä Elinpiirejä esiintyjistä ja uusista tulokkaista muodostettiin alueelle oma teatteriryhmä, TeKo. Tämän sissiryhmän toiminnan ytimessä oli reagoiminen alueen ajankohtaisiin kysymyksiin teatterin keinoin. TeKo-ryhmä jatkaa syksyllä 2015 itsenäisesti toimintaansa ja pyrkii mm. näkymään mahdollisimman Mellunkylän alueen tapahtumissa.

Lokakuun lopussa 2015 järjestettin isot Reittejä Kontulaan -projektin päättävät Iltamat. Iltamiin olivat tervetulleita kaikki projektin kolmivuotisen matkan osallistujat sekä kaikki uudet tuttavuudet.

Reittejä Kontulaan -yleisötyöprojektin taiteellisena suunnittelijana ja esitysten ohjaajana on toiminut teatteri-ilmaisun ohjaaja Eveliina Heinonen, ja esitysten käsikirjoittaja ja apulaisohjaaja on dramaturgi Juho Gröndahl. Suuri joukko eri taiteen alojen ammattilaisia on osallistunut Reittejä Kontulaan – projektin toteuttamiseen.

Reittejä Kontulaan -projektia tukee Helsingin Kulttuurikeskus.

Lue projektiblogia.

Kylä elää – yleisötöprojekti Pikku Huopalahdessa 2012–2013
Teatterin 140 -vuotisjuhlavuonna 2012 toteutettiin uusi yleisötyön muoto: alueellinen yleisötyöprojekti, jossa yhden asuinalueen eri-ikäiset asukkaat ja toimijat kutsuttiin mukaan taidetyöpajoihin. Draaman, musiikin, tanssin ja kuvataiteen työpajoissa tutustuttiin teatterin eri osa-alueisiin ja valmistettiin teatteriesitys. Pikku Huopalahden päiväkotilapset, koululaiset, nuoret, aikuiset ja ikäihmiset toteuttivat yhdessä näyttelijä, teatteripedagogi Jemina Sillanpään ja muiden taiteen ammattilaisten kanssa syyskaudella 2012 projektin, joka huipentui Kylä elää -esityksiin Helsingin Steiner-koulun Mikael-salissa 17.–18.12013. Kylä elää – yleisötyöprojekti Pikku Huopalahdessa -hankkeen tavoitteena oli saada aikaan yhteisöprojekti, joka on sovellettavissa tulevaisuudessa myös muilla asuinalueilla. Projektia tuki Helsingin Kulttuurikeskus.

Lue projektiblogia.

Senioriprojektit

Unelmia kaiken ikää 2009
Kansallisteatterin Unelmia kaiken ikää -teatteriprojektin osallistujat olivat eläkkeellä olevia helsinkiläisiä, jotka halusivat syventää tietojaan ja kokemuksiaan teatterista. Osallistujat koottiin yhteistyössä Kinaporin ja Kampin palvelukeskusten kanssa. Projektin aluksi kuultiin luento suomalaisesta teatterista ja Kansallisteatterin vaiheista. Teatteritaloon ja kulissien takaiseen maailmaan tutustuttiin opastetulla käynnillä. Tekijätapaamisessa ohjaaja Arto af Hällström kertoi näytelmän ohjaamisesta ja johdatteli kuulijat katsomaan Gérald Sibleyrasin Tuulta päin -esitystä Pienellä näyttämöllä. Projektiin liittyvässä työpajassa käsiteltiin esityksen teemoja ja prosessoitiin draaman keinoin nähtyä ja koettua. Unelmia kaiken ikää -projekti toteutettiin Helsingin kaupungin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan tukemana. Draamatyöskentelyn ohjaajana oli teatteri-ilmaisunohjaajaopiskelija (Metropolia AMK) Sanna Ristaniemi.

Jakamaton pesä 2010 kevät
Keväällä 2010 toteutettiin uusi eläkeläisille suunnattu yleisötyöprojekti Jakamaton pesä, joka tutustutti osanottajat teatteriesityksen valmistamisen eri puoliin. Projektin teemana olivat perinnönjakoon liittyvät tunteet. Projektin yhteydessä katsottiin Arto af Hällströmin ohjaama Veijo Meren näytelmä Nuorempi veli Pienellä näyttämöllä. Senioriprojektien draamatyöpajan ohjaajana on toiminut teatteri-ilmaisunohjaaja Sanna Ristaniemi.

Valta ja Minä 2010 syksy
Lokakuussa 2010 käynnistyi uusi aiempien projektien kokemuksista kehitetty pitkäkestoisempi senioreille suunnattu projekti, jossa draamallisten työskentelytapojen avulla tarkasteltiin vallankäyttöä ihmissuhteissa. Projektiin osallistui aktiivisia eläkeläisiä Kontulan ja Töölön palvelukeskuksista sekä Suomen Kukkasrahaston palvelutalosta. Ryhmä kokoontui seitsemän kertaa (26.10.–7.12.2010). Projektin yhteydessä katsottiin Veijo Meren näytelmä Nuorempi veli Pienellä näyttämöllä. Senioriprojektin vetäjänä toimi teatteri-ilmaisunohjaajaopiskelija (Metropolia AMK) Eveliina Heinonen.

Unelmien aikataulu 2011 ja 2014
Senioriprojektissa Unelmien aikataulu kohtasivat eläkeläiset ja eläkkeelle jääneet taiteilijat. Yhdessä he kertoivat tarinoita liikkein, sanoin, kuvin ja äänin. Elämänmakuisissa tarinoissa katseltiin tätä päivää kokemuksen kirkastamasta näkökulmasta. Esityksen ohjauksesta ja dramaturgiasta vastasi näyttelijä Jemina Sillanpää. Suuren suosion saavuttanutta esitystä esitettiin viisi kertaa Willensaunassa 30.11.–14.12.2011. Kaikkiaan katsojia oli lähes 800. Willensaunan esitysten jälkeen esitys vieraili Kajaanissa, Tampereella ja Helsingissä.

Unelmien aikataulu – toinen tuleminen
Keväällä 2014 nähtiin Unelmien aikataulu – toinen tuleminen -esitys Willensaunassa. Ryhmään tuli uusia jäseniä ja esitys sai uudenlaisia tarinoita. Kaikki alkuperäisen esityksen osallistujat eivät pystyneet olemaan mukana, mutta heidän tarinansa elivät esityksessä. Osallistujat olivat eläkeikäisiä eri alojen taiteilijoita ja eri alojen eläkkeelle jääneitä ammattilaisia – kenkäkauppiaasta pankkiylitarkastajaan. Unelmien aikataulu – toinen tuleminen nähtiin Willensaunassa viisi kertaa 19.2.–6.3.2014. Esityksen ohjasi näyttelijä, muusikko, pedagogi Jemina Sillanpää.

Nuorten teatteriprojektit

Kuka pelkää pimeää 2009
Kansallisteatterin ensimmäinen nuorten teatteriprojekti oli nimeltään Kuka pelkää pimeää? Projektin tavoitteena oli tutustuttaa nuoria teatterin tekemisen perusteisiin ja suunnitella ja toteuttaa teatteriesitys. Nuorten ideoiden pohjalta syntyneen esityksen käsikirjoitti ja ohjasi teatteri-ilmaisun ohjaajaopiskelija Sanna Ristaniemi (Metropolia AMK). Projektiin osallistuivat Aleksis Kiven peruskoulun ja Alppilan peruskoulun 10-luokkalaisia sekä Helsingin kaupungin Sinisen verstaan Piccolo Mondo- teatteriryhmän nuoria. Esityksen lavastuksen, puvut, naamioinnin, valo- ja äänitekniikan sekä graafisen suunnittelun tekivät alan opiskelijat. Kuka pelkää pimeää? -esitys nähtiin kuusi kertaa Kansallisteatterin Willensaunassa 10.–16.12. 2009. Projektia tuki Helsingin kaupungin kirjasto- ja kulttuurilautakunta.

Lähtöjä – tarinoita 3. ja 5. raiteen väliltä 2011
Loppukeväästä 2010 perustettiin uusi nuorten ilmaisutaitoryhmä, joka koottiin tällä kertaa vapaaehtoisista teatteritoimintaan tutustumaan haluavista yläasteen ja lukion oppilaista. Ryhmä valmisti syksyllä 2010 Aleksis Kiven päivän kunniaksi pienimuotoisen kuvaelman Kivi palaa! Kansallisteatterin eteen. Sen jälkeen ryhmä työskenteli valmistaen esityksen Lähtöjä – tarinoita 3. ja 5. raiteen väliltä. Esitys oli absurdi komedia lähtemisestä ja kohtaamisesta. Elämät risteävät hullunkurisesti Rautatieaseman ihmisvilinässä. Puherikas näytelmä heijasti aseman kiirettä sekä nuorten ajatuksia tästä ajasta. Vaikka esitys oli aidosti hauska, sen teemoista löytyi myös vakavuutta. Esityksessä kohtasivat niin nuoret karkulaiset, hullu ohjaaja kuin assan vessan kassa. Esityksen dramaturgia ja ohjaus oli teatteri-ilmaisunohjaaja Sanna Ristaniemen. Projekti toteutettiin yhdessä nuorten, teatterin ammattilaisten sekä alan opiskelijoiden kanssa. Lähtöjä esitettiin kolme kertaa Pienellä näyttämöllä 28.2.–1.3.2011. Esitys vieraili Kontulassa nuorten toimintakeskus Luupissa 16.3., Lassilassa nuorisotila Clubissa 21.3. sekä nuorten toimintakeskus Hapen Narri-näyttämöllä 26.3.2011.

Sankarilliset – tarinoita arkijuustosankareista 2012
Kansallisteatterin kolmas nuorten ilmaisutaitoryhmä aloitti syksyllä 2011 uusin voimin. Peräti 22 innokasta teatteriin tutustuvaa yläasteikäistä nuorta aloitti teatteri-ilmaisun opinnot teatteri-ilmaisunohjaaja opiskelija Eveliina Heinosen johdolla. Projekti huipentui esitykseen Sankarilliset – tarinoita arkijuustosankareista. Se käsitteli oman elämän sankaruutta. Esityksen käsikirjoitus tehtiin virtuaalisella Noodi – yhteisökirjoittamisen työkalulla ja esitys valmistettiin käyttäen soveltavan teatterin devising-menetelmiä. Esityksen ohjasi teatteri-ilmaisun ohjaajaopiskelija Eveliina Heinonen (Metropolia AMK). Projektin taiteellinen työryhmä koostui eri taidealojen opiskelijoista. Neljä esitystä olivat Pienellä näyttämöllä 28.–29.5.2012.

Vähän niinku benjihyppy 2013
Nuorten (13–16-vuotiaiden) neljäs ilmaisutaitoryhmä tutustui teatteri-ilmaisuun viikoittaisissa liike-, improvisaatio- ja ääniharjoituksissa syksystä 2012 alkaen. Teatteri-ilmaisunohjaaja Eveliina Heinosen johdolla valmistui nuorten esitys Vähän niinku benjihyppy. Nuorten ideoiden pohjalta näytelmän kirjoitti dramaturgiaopiskelija Juho Gröndahl (TeaK). Vähän niinku benjihyppy kertoi nuorten elämästä vaiheessa, jossa lapsuus on jäämässä taakse ja nuoruuden kipeys ja ihanuus ovat ovella. Voiko vielä leikkiä hiekkalaatikolla? Esitys nähtiin kolme kertaa Pienellä näyttämöllä 11.–18.3. Esitys osallistui myös pääkaupunkiseudun nuorten teatterikatselmukseen Loiste-festariin 24.3., ja se valittiin esiintymään valtakunnallisessa TEATRIS 2013 päätapahtumassa Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä 26.5.2013. Vähän niinku benjihyppy -esitys palkittiin loppukatselmuksessa.

Elinpiirejä – esitys Kontulan nuorista 2014
Osana Kansallisteatterin alueellista taideprojektia Reittejä Kontulaan perustettiin syksyllä 2014 nuorten ilmaisutaitoryhmä, jonka jäsenet koottiin alueella asuvista nuorista. Nuorten haastattelujen pohjalta Juho Gröndahl kirjoitti näytelmän Elinpiirejä. Siinä näyttämölle astui yksitoista eritaustaista 13-19 -vuotiasta Kontulasta ja sen lähialueilla asuvaa nuorta. Esitys hyödynsi yhteisö- ja dokumenttiteatterin lähestymistapoja pyrkimyksenään tutkia tämän hetken kontulalaisten nuorten identiteettiä. Onko koti heille paikka, yhteisö, kieli, reitti tai elinpiiri? Mihin minä kuulun? Tuleeko minusta samanlainen kuin vanhemmistani? Kuunteleeko minua kukaan? Nuorten ilmaisutaitoja harjoitutti syksyllä teatteri-ilmaisun ohjaaja Jukka Heiskanen ja esityksen ohjasi teatteri-ilmaisunohjaaja Eveliina Heinonen. Elinpiirejä-esityksen ensi-ilta oli Kontulan nuorten toimintakeskus Luupissa 6.12.2014, ja sitä esitettiin Kivikon nuorisotalossa, Helsingin yhteislyseossa, Kontulan palvelukeskuksessa ja uudelleen Toimintakeskus Luupissa 8.–13.12.2014. Kansallisteatterin Omapohja-näyttämöllä se nähtiin kolme kertaa 15.–16.12.2014. Keväällä 2015 esitys lämmitettiin ja näytettiin vielä Vesalan yläasteella Kontulassa sekä Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä 9.3.2015 osana projektin ja Helsingin Nuorisoasiainkeskuksen järjestämää Kuka meit tääl muka kuuntelee -teatteri- ja keskustelutilaisuutta.

Kulttuurin laajakaista -projekti
Kansallisteatteri oli mukana yhdeksän kansallisen kulttuurilaitoksen käynnistämässä Kulttuurin laajakaista -projektissa. Se oli valtakunnallinen, kaksikielinen yläkouluille, lukioille ja ammatillisille oppilaitoksille suunnattu opinto-ohjelma kulttuurikasvatukseen. Siinä opiskelijat tutustuivat kulttuurilaitosten historiaan ja niiden nykypäivään kirjallisen ja verkkomateriaalin avulla ja lopuksi opintokäynneillä varsinaiseen toimintaan. Kulttuurin laajakaista on kehitetty yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Kulttuurin laajakaista -projekti on päättynyt.