Tosiseikkoja vieraudesta ja vastaanottamisesta
Kiertuenäyttämö esittää
Dokumentaarinen teatteriesitys kysyy, mikä on koti ja mitä kotoutuminen. Esityksessä nähdään erilaisia ihmisiä matkalla kodista toiseen. Yhdellä on Suomen passi, toisella väliaikainen henkilötodistus, kolmannen paperit menettivät juuri merkityksensä. Mitä koti tarkoittaa juuri tänne saapuneelle, ja mitä sellaiselle, joka on ollut täällä aina kuin kotonaan? Voiko taide olla yhteinen koti eri puolilta maailmaa tulleille henkilöille? Miten päästä kotiin, jos ovet suljetaan eikä turvapaikkaa ole? Todellisuus muuttaa dokumentaarisen teatteriesityksen suuntaa lakkaamatta.
Katso tallenne Toinen koti -esityksestä.
Esityksessä syvennytään vainotun taiteilijan tarinaan. Sitä kertovat irakilaiset näyttelijät Bakr Hasan ja Harith Raad Salih, heidän maanmiehensä laulaja Ali Saed sekä iranilainen rap-artisti Soroush Seyedi, jotka ovat paenneet kotimaastaan voidakseen tehdä taidetta ilman hengenvaaraa. Mukana ovat myös Suomessa pitkään vaikuttaneet teatterintekijät Terhi Panula ja Sanna Salmenkallio sekä joukko Toinen koti -työpajaan osallistuneita pakolaistaustaisia esiintyjiä.
Suomesta kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut irakilainen näyttelijä-ohjaaja Bakr Hasan kertoo elämästään: “Synnyin uskovaiseen perheeseen. Kun olin 15-vuotias, teatteri lumosi minut täysin. Siitä alkoi oikea elämäni, mutta edessäni oli lukuisia esteitä; perheeni kielsi minua tekemästä taidetta sillä verukkeella, että taide on paholaisen keksimä asia. Isä alkoi hakata minua, että lopettaisin. Vaikeudet eivät jääneet vain perheen sisään, vaan yhteiskunnan suhtautuminen oli sitäkin ankarampaa. Kaikki Irakin teatterit käänsivät minulle selkänsä, koska sanoin totuuden ääneen. Yksikään uskonto maailmassa ei rakasta toista uskontoa. Yrittäkäämme tänään syventyä omaan sisimpäämme, syleillä omaa sieluamme, syleillä mielessämme mielipide-erojamme. Yrittäkäämme sulattaa yhteen konventiot, genret, visiot, ideat, värit ja uskonnot, niin että näkyviin jää vain ihminen.” (Käännös: Sampsa Peltonen)
Esitystä suositellaan yli 15-vuotiaille.
Toinen koti -käsiohjelma (pdf) sisältää tiedot myös arabiaksi!
YHTEISTYÖKUMPPANIT:
ARTSEQUAL JA HELSINKI
”Kaikkein kivuliaimmat asiat kerrotaan musiikin avulla. Riitasoinnut, pelot, toiveet ja välillä hetken ajan vallitseva harmonia puristuvat esiin viuluista. Kansansävelmät Suomesta, Irakista ja Syyriasta taipuvat moneen. Tältäkö kansamusiikki voi kuulostaa?”
”Jussi Lehtosen ohjaama Toinen koti -esitys Kansallisteatterin Omapohjassa on sekä hieno esteettinen kokonaisuus että tärkeä ymmärrystä lisäävä yhteiskunnallinen teko.”
”Toisaalta esityksessä kuultavan 21-vuotiaan Ali Saedin surumielisen laulun koskettavuutta ei ainakaan vähennä tieto siitä, että hän voi joutua Suomesta pakkokyyditetyksi entiseen kotimaahansa minä päivänä tahansa.”
Dokumentaarinen teatteriesitys kysyy, mikä on koti ja mitä kotoutuminen. Esityksessä nähdään erilaisia ihmisiä matkalla kodista toiseen. Yhdellä on Suomen passi, toisella väliaikainen henkilötodistus, kolmannen paperit menettivät juuri merkityksensä. Mitä koti tarkoittaa juuri tänne saapuneelle, ja mitä sellaiselle, joka on ollut täällä aina kuin kotonaan? Voiko taide olla yhteinen koti eri puolilta maailmaa tulleille henkilöille? Miten päästä kotiin, jos ovet suljetaan eikä turvapaikkaa ole? Todellisuus muuttaa dokumentaarisen teatteriesityksen suuntaa lakkaamatta.
Katso tallenne Toinen koti -esityksestä.
Esityksessä syvennytään vainotun taiteilijan tarinaan. Sitä kertovat irakilaiset näyttelijät Bakr Hasan ja Harith Raad Salih, heidän maanmiehensä laulaja Ali Saed sekä iranilainen rap-artisti Soroush Seyedi, jotka ovat paenneet kotimaastaan voidakseen tehdä taidetta ilman hengenvaaraa. Mukana ovat myös Suomessa pitkään vaikuttaneet teatterintekijät Terhi Panula ja Sanna Salmenkallio sekä joukko Toinen koti -työpajaan osallistuneita pakolaistaustaisia esiintyjiä.
Suomesta kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut irakilainen näyttelijä-ohjaaja Bakr Hasan kertoo elämästään: “Synnyin uskovaiseen perheeseen. Kun olin 15-vuotias, teatteri lumosi minut täysin. Siitä alkoi oikea elämäni, mutta edessäni oli lukuisia esteitä; perheeni kielsi minua tekemästä taidetta sillä verukkeella, että taide on paholaisen keksimä asia. Isä alkoi hakata minua, että lopettaisin. Vaikeudet eivät jääneet vain perheen sisään, vaan yhteiskunnan suhtautuminen oli sitäkin ankarampaa. Kaikki Irakin teatterit käänsivät minulle selkänsä, koska sanoin totuuden ääneen. Yksikään uskonto maailmassa ei rakasta toista uskontoa. Yrittäkäämme tänään syventyä omaan sisimpäämme, syleillä omaa sieluamme, syleillä mielessämme mielipide-erojamme. Yrittäkäämme sulattaa yhteen konventiot, genret, visiot, ideat, värit ja uskonnot, niin että näkyviin jää vain ihminen.” (Käännös: Sampsa Peltonen)
Esitystä suositellaan yli 15-vuotiaille.
Toinen koti -käsiohjelma (pdf) sisältää tiedot myös arabiaksi!
YHTEISTYÖKUMPPANIT:
ARTSEQUAL JA HELSINKI
”Kaikkein kivuliaimmat asiat kerrotaan musiikin avulla. Riitasoinnut, pelot, toiveet ja välillä hetken ajan vallitseva harmonia puristuvat esiin viuluista. Kansansävelmät Suomesta, Irakista ja Syyriasta taipuvat moneen. Tältäkö kansamusiikki voi kuulostaa?”
”Jussi Lehtosen ohjaama Toinen koti -esitys Kansallisteatterin Omapohjassa on sekä hieno esteettinen kokonaisuus että tärkeä ymmärrystä lisäävä yhteiskunnallinen teko.”
”Toisaalta esityksessä kuultavan 21-vuotiaan Ali Saedin surumielisen laulun koskettavuutta ei ainakaan vähennä tieto siitä, että hän voi joutua Suomesta pakkokyyditetyksi entiseen kotimaahansa minä päivänä tahansa.”