Siirry pääsisältöön
Näyttämö
Äänikanava
Liput
Äänikanava on maksuton

Sukella syvemmälle teatterin maailmaan: kuuntele keskusteluja, äänimaisemia ja lukudraamatallenteita Kansallisteatterin Äänikanavalla – ilmaiseksi! Äänikanavan löydät myös SoundCloudista.

Joel Lehtonen: Lintukoto

Jukka Rantasen dramatisoima ja Veikko Honkasen tulkitsema lukudraama Joel Lehtosen Lintukodosta tuo Äänikanavalle kesätunnelmaa!

Myöhemmällä iällään kirjailija Joel Lehtonen hylkäsi puheliaan ja ailahtelevan Itä-Suomen ja kiintyi eleettömään ja vakaaseen Länsi-Suomeen. Uusi kesäpaikka löytyi Sääksmäen Vanajavedeltä – pieni saari nimeltään Vähä Vohli.

Matka Huopalahdesta taittui ensin junalla Hämeenlinnaan. Hämeenlinnasta jatkettiin pohjoisen suuntaan liikennöivällä laivalla. Hattulan kivikirkon kulttuurimaiseman, vehmaiden rantojen ja useiden kartanoiden jälkeen avautui Vanajaveden ulappa, jota laiva höyrysi toistakymmentä kilometriä, kunnes poikkesi pääväylältä Sääksmäen pappilan laituriin ja ohitti Vohlinsaaret. Niistä pienempi oli Lehtosen kesäsaari. Loppumatka hoitui soutuveneellä.

Vähä Vohlin kesistä (1925–1928) syntyi teos Lintukoto, joka on yksi kotimaisen kirjallisuutemme rakastetuimpia kesäkirjoja. Joel Lehtosessa oli ripaus Robinson Crusoeta. Hän nimitti mökkiään erakkomajaksi, jossa pääsi rauhaan maailman hälinältä. Saaressaan kirjailija tunsi aistien iloa, joka nauroi valituksille, pulalle ja kuolemalle. Aurinko antoi voimaansa jokaisen luun ytimeen.

Dramatisointi Jukka Rantanen
Lukija Veikko Honkanen
Äänittäjä Sami Hassinen

Tarinoita teatterin legendoista

Neliosaisessa Tarinoita teatterin legendoista -podcast-sarjassa Yleisradiossa pitkän uran tehnyt toimittaja, dokumenttiohjaaja ja Avara luonto -äänenäkin tutuksi tullut Jarmo Heikkinen muistelee Kansallisteatterin voimallisia näyttelijälegendoja. Oman podcast-jaksonsa saavat Eeva-Kaarina Volanen, Rauha Rentola, Ella Eronen ja Pia Hattara, joiden kanssa Jarmo sai työnsä kautta ystävystyä läheisesti. Jarmon kertomukset ovat kiehtova katsaus henkilökohtaisesti koettuun suomalaisen teatterin lähihistoriaan. Jarmoa haastattelee hänen tyttärensä Mirjami Heikkinen.

Päällikkö Seattlen puhe

Maailman kaunein monologi Timo Tuomisen lukemana

Luoteis-Yhdysvalloissa asuneiden Suquamish- ja Duwamish-heimojen päällikkö Seattle piti vuonna 1854 yleisölle puheen, jossa hän otti voimakkaasti kantaa Amerikan alkuperäiskansojen puolesta. Yhdysvaltain hallinto oli tuolloin kiristämässä otettaan myös luoteisten kansojen alueista, mikä merkitsi valtavaa uhkaa heimoille sekä heidän omaperäiselle kulttuurilleen, jota he olivat saaneet vapaasti toteuttaa ennen eurooppalaisten saapumista.

Kansallisteatterin Äänikanava tarjoaa kuuntelijoilleen päällikkö Seattlen maineikkaan puheen näyttelijä Timo Tuomisen lukemana. Seattlen puheesta tunnetaan monia versioita, ja sen autenttisuus on herättänyt keskustelua. Se, mikä on kadonnut, ei koskaan palaa, mutta tärkeintä on kuitenkin se, mikä on jäänyt jäljelle: maailman kauneimmaksikin luonnehdittu, aina ajankohtainen, väkevästi puhutteleva ja syvällinen puheenvuoro luonnon, ihmisen, ihmisoikeuksien, alkuperäiskansojen ja suvaitsevaisuuden puolesta. Ensimmäisen version puheesta kirjoitti muistiin vuonna 1887 Henry Smith, duwamish-kieltä osannut lääkäri, joka oli ollut läsnä tilaisuudessa. Ääniteos perustuu Smithin tekstiin, josta suomenkielisen version ovat tehneet Markku Henriksson ja Hilkka Pietilä.

Kesto n. 18 minuuttia

Lukija Timo Tuominen
Äänitys ja äänisuunnittelu Mika Venhovaara

Katso pohjoista taivasta / osa 3

Kansallisteatterin näyttelijä Esa-Matti Long tulkitsee suomalaisten lempirunoja kirjailija Jenni Haukion toimittamasta runoantologiasta Katso pohjoista taivasta. Vanhemmasta uudempaan runouteen etenevän kokonaisuuden kolmannessa osassa kuullaan muiden muassa Eeva-Liisa Mannerin, Aaro Hellaakosken, Aulikki Oksasen ja Tommy Tabermanin runoja. Vinkkejä runojen kuunteluhetkiin löytyy pdf-tiedostosta.

Katso pohjoista taivasta / osa 2

Toimittanut Jenni Haukio

Kansallisteatterin näyttelijä Terhi Panula on äänittänyt syksyn aikana suomalaisten lempirunoja kirjailija Jenni Haukion toimittamasta runoantologiasta Katso pohjoista taivasta. Toukokuussa julkaistussa ensimmäisessä osassa kuultiin vanhempia runoja antologian alkupäästä. Aikajärjestyksessä vanhemmasta uudempaan runouteen etenevän kokonaisuuden toisessa osassa kuultavina on muiden muassa Edith Södergranin, Einari Vuorelan, Eeva Kilven ja Aulikki Oksasen runoja. Vinkkejä kuuntelukokemuksen syventämiseen löytyy tästä pdf-tiedostosta.

Lukulamppu-podcast

Jukka Rantanen valaisee keskiaikaista kirkkonäytelmäperinnettä

Teatteri on kaikista taiteenlajeista vaarallisin. Se on ollut ainainen huolenaihe kirkon ja valtion valtaapitäville. Kun Länsigootti Alarik ryösti Rooman vuonna 410, hän ensi töikseen sulki kaikki teatterit. Tämän seurauksena teatteri oli kiellettyä kaikkialla kristityssä Euroopassa neljänsadan vuoden ajan. Islamilaisvalloituksen jälkeen Intiassa teatteri oli kiellettyä tuplasti pidemmän ajan ja entisessä Neuvostoliitossa teatteria suvaittiin vasta vuodesta 1934 lähtien vain tiukasti sensuroituna ja valtion valvonnan alaisena.

Onkin varsin hämmästyttävää, että antiikin Kreikan ja Rooman jälkeiseen teatterihistoriaan on jäänyt pitkä episodi kirkon ja teatterin yhteistä taivalta. Rantasen taideluennossa käsitellään sitä, miten tähän päädyttiin ja miten kirkko sieti näin vaarallista taidemuotoa helmoissaan.

Kuva: Oberammergaun kärsimysnäytelmä, 1970

Katso pohjoista taivasta / osa 1

Toimittanut Jenni Haukio

Kansallisteatterin näyttelijät ovat äänittäneet toukokuussa suomalaisten lempirunoja kirjailija Jenni Haukion toimittamasta runoantologiasta Katso pohjoista taivasta. Haukio on myös valinnut runot, joista Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyahon johdolla on luotu ensimmäinen kolmesta äänitekokonaisuudesta Kansallisteatterin Äänikanavalle. Vinkkejä kuuntelukokemuksen syventämiseen löytyy tästä pdf-tiedostosta.

Nyt julkaistava ensimmäinen osa sisältää vanhempia runoja antologian alkupäästä. Aikajärjestyksessä vanhemmasta uudempaan runouteen etenevän kokonaisuuden toinen ja kolmas osa ovat tulossa kanavalle vuosien 2020-2021 aikana.

Michael Baran: Tyttö, joka käveli

Tyttö, joka käveli on kolmesta toisiinsa limittyvästä monologista muodostuva, nyrjähtäneen dekkarin piirteitä hyödyntävä mutta loppuun saakka salaisuutensa säilyttävä tarina ajan toistuvasta kehästä, yksinäisyydestä ja epätodennäköisistä kohtaamisista, totuudesta ja hyödyllisistä valkoisista valheista, uusista aluista sekä naisesta, joka elää vaikka on kuollut. Kantaesitys nähtiin Kansallisteatterin Willensaunassa 14.3.2018. Rooleissa kuullaan Aksa Korttila, Pirjo Määttä ja Seela Sella

Luvassa on lisää mielenkiintoista kuunneltavaa – seuraa Kansallisteatteria SoundCloudissa, niin pysyt ajan tasalla!

Sukella syvemmälle teatterin maailmaan: kuuntele keskusteluja, äänimaisemia ja lukudraamatallenteita Kansallisteatterin Äänikanavalla – ilmaiseksi! Äänikanavan löydät myös SoundCloudista.

Joel Lehtonen: Lintukoto

Jukka Rantasen dramatisoima ja Veikko Honkasen tulkitsema lukudraama Joel Lehtosen Lintukodosta tuo Äänikanavalle kesätunnelmaa!

Myöhemmällä iällään kirjailija Joel Lehtonen hylkäsi puheliaan ja ailahtelevan Itä-Suomen ja kiintyi eleettömään ja vakaaseen Länsi-Suomeen. Uusi kesäpaikka löytyi Sääksmäen Vanajavedeltä – pieni saari nimeltään Vähä Vohli.

Matka Huopalahdesta taittui ensin junalla Hämeenlinnaan. Hämeenlinnasta jatkettiin pohjoisen suuntaan liikennöivällä laivalla. Hattulan kivikirkon kulttuurimaiseman, vehmaiden rantojen ja useiden kartanoiden jälkeen avautui Vanajaveden ulappa, jota laiva höyrysi toistakymmentä kilometriä, kunnes poikkesi pääväylältä Sääksmäen pappilan laituriin ja ohitti Vohlinsaaret. Niistä pienempi oli Lehtosen kesäsaari. Loppumatka hoitui soutuveneellä.

Vähä Vohlin kesistä (1925–1928) syntyi teos Lintukoto, joka on yksi kotimaisen kirjallisuutemme rakastetuimpia kesäkirjoja. Joel Lehtosessa oli ripaus Robinson Crusoeta. Hän nimitti mökkiään erakkomajaksi, jossa pääsi rauhaan maailman hälinältä. Saaressaan kirjailija tunsi aistien iloa, joka nauroi valituksille, pulalle ja kuolemalle. Aurinko antoi voimaansa jokaisen luun ytimeen.

Dramatisointi Jukka Rantanen
Lukija Veikko Honkanen
Äänittäjä Sami Hassinen

Tarinoita teatterin legendoista

Neliosaisessa Tarinoita teatterin legendoista -podcast-sarjassa Yleisradiossa pitkän uran tehnyt toimittaja, dokumenttiohjaaja ja Avara luonto -äänenäkin tutuksi tullut Jarmo Heikkinen muistelee Kansallisteatterin voimallisia näyttelijälegendoja. Oman podcast-jaksonsa saavat Eeva-Kaarina Volanen, Rauha Rentola, Ella Eronen ja Pia Hattara, joiden kanssa Jarmo sai työnsä kautta ystävystyä läheisesti. Jarmon kertomukset ovat kiehtova katsaus henkilökohtaisesti koettuun suomalaisen teatterin lähihistoriaan. Jarmoa haastattelee hänen tyttärensä Mirjami Heikkinen.

Päällikkö Seattlen puhe

Maailman kaunein monologi Timo Tuomisen lukemana

Luoteis-Yhdysvalloissa asuneiden Suquamish- ja Duwamish-heimojen päällikkö Seattle piti vuonna 1854 yleisölle puheen, jossa hän otti voimakkaasti kantaa Amerikan alkuperäiskansojen puolesta. Yhdysvaltain hallinto oli tuolloin kiristämässä otettaan myös luoteisten kansojen alueista, mikä merkitsi valtavaa uhkaa heimoille sekä heidän omaperäiselle kulttuurilleen, jota he olivat saaneet vapaasti toteuttaa ennen eurooppalaisten saapumista.

Kansallisteatterin Äänikanava tarjoaa kuuntelijoilleen päällikkö Seattlen maineikkaan puheen näyttelijä Timo Tuomisen lukemana. Seattlen puheesta tunnetaan monia versioita, ja sen autenttisuus on herättänyt keskustelua. Se, mikä on kadonnut, ei koskaan palaa, mutta tärkeintä on kuitenkin se, mikä on jäänyt jäljelle: maailman kauneimmaksikin luonnehdittu, aina ajankohtainen, väkevästi puhutteleva ja syvällinen puheenvuoro luonnon, ihmisen, ihmisoikeuksien, alkuperäiskansojen ja suvaitsevaisuuden puolesta. Ensimmäisen version puheesta kirjoitti muistiin vuonna 1887 Henry Smith, duwamish-kieltä osannut lääkäri, joka oli ollut läsnä tilaisuudessa. Ääniteos perustuu Smithin tekstiin, josta suomenkielisen version ovat tehneet Markku Henriksson ja Hilkka Pietilä.

Kesto n. 18 minuuttia

Lukija Timo Tuominen
Äänitys ja äänisuunnittelu Mika Venhovaara

Katso pohjoista taivasta / osa 3

Kansallisteatterin näyttelijä Esa-Matti Long tulkitsee suomalaisten lempirunoja kirjailija Jenni Haukion toimittamasta runoantologiasta Katso pohjoista taivasta. Vanhemmasta uudempaan runouteen etenevän kokonaisuuden kolmannessa osassa kuullaan muiden muassa Eeva-Liisa Mannerin, Aaro Hellaakosken, Aulikki Oksasen ja Tommy Tabermanin runoja. Vinkkejä runojen kuunteluhetkiin löytyy pdf-tiedostosta.

Katso pohjoista taivasta / osa 2

Toimittanut Jenni Haukio

Kansallisteatterin näyttelijä Terhi Panula on äänittänyt syksyn aikana suomalaisten lempirunoja kirjailija Jenni Haukion toimittamasta runoantologiasta Katso pohjoista taivasta. Toukokuussa julkaistussa ensimmäisessä osassa kuultiin vanhempia runoja antologian alkupäästä. Aikajärjestyksessä vanhemmasta uudempaan runouteen etenevän kokonaisuuden toisessa osassa kuultavina on muiden muassa Edith Södergranin, Einari Vuorelan, Eeva Kilven ja Aulikki Oksasen runoja. Vinkkejä kuuntelukokemuksen syventämiseen löytyy tästä pdf-tiedostosta.

Lukulamppu-podcast

Jukka Rantanen valaisee keskiaikaista kirkkonäytelmäperinnettä

Teatteri on kaikista taiteenlajeista vaarallisin. Se on ollut ainainen huolenaihe kirkon ja valtion valtaapitäville. Kun Länsigootti Alarik ryösti Rooman vuonna 410, hän ensi töikseen sulki kaikki teatterit. Tämän seurauksena teatteri oli kiellettyä kaikkialla kristityssä Euroopassa neljänsadan vuoden ajan. Islamilaisvalloituksen jälkeen Intiassa teatteri oli kiellettyä tuplasti pidemmän ajan ja entisessä Neuvostoliitossa teatteria suvaittiin vasta vuodesta 1934 lähtien vain tiukasti sensuroituna ja valtion valvonnan alaisena.

Onkin varsin hämmästyttävää, että antiikin Kreikan ja Rooman jälkeiseen teatterihistoriaan on jäänyt pitkä episodi kirkon ja teatterin yhteistä taivalta. Rantasen taideluennossa käsitellään sitä, miten tähän päädyttiin ja miten kirkko sieti näin vaarallista taidemuotoa helmoissaan.

Kuva: Oberammergaun kärsimysnäytelmä, 1970

Katso pohjoista taivasta / osa 1

Toimittanut Jenni Haukio

Kansallisteatterin näyttelijät ovat äänittäneet toukokuussa suomalaisten lempirunoja kirjailija Jenni Haukion toimittamasta runoantologiasta Katso pohjoista taivasta. Haukio on myös valinnut runot, joista Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyahon johdolla on luotu ensimmäinen kolmesta äänitekokonaisuudesta Kansallisteatterin Äänikanavalle. Vinkkejä kuuntelukokemuksen syventämiseen löytyy tästä pdf-tiedostosta.

Nyt julkaistava ensimmäinen osa sisältää vanhempia runoja antologian alkupäästä. Aikajärjestyksessä vanhemmasta uudempaan runouteen etenevän kokonaisuuden toinen ja kolmas osa ovat tulossa kanavalle vuosien 2020-2021 aikana.

Michael Baran: Tyttö, joka käveli

Tyttö, joka käveli on kolmesta toisiinsa limittyvästä monologista muodostuva, nyrjähtäneen dekkarin piirteitä hyödyntävä mutta loppuun saakka salaisuutensa säilyttävä tarina ajan toistuvasta kehästä, yksinäisyydestä ja epätodennäköisistä kohtaamisista, totuudesta ja hyödyllisistä valkoisista valheista, uusista aluista sekä naisesta, joka elää vaikka on kuollut. Kantaesitys nähtiin Kansallisteatterin Willensaunassa 14.3.2018. Rooleissa kuullaan Aksa Korttila, Pirjo Määttä ja Seela Sella

Luvassa on lisää mielenkiintoista kuunneltavaa – seuraa Kansallisteatteria SoundCloudissa, niin pysyt ajan tasalla!