Siirry pääsisältöön

Kahdeksan vuotta valmistellun hankkeen eteneminen joudutaan keskeyttämään.  Rakennusluvan poikkeamispäätöksesta on tehty valitus. Rakennustöitä ei voida aloittaa ennen kuin lupa on lainvoimainen. Kansallisteatterin uuden puolen, eli 1930‒1950 -luvuilla rakennetun osan perusparannustöiden oli määrä käynnistyä elokuussa 2020.

Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho aloitti vuonna 2012 uuden puolen ja väliosan perusparannustyötä koskevan selvityksen, jossa on kartoitettu Kansallisteatterin tiloja niin taiteellisen kuin henkilökunnan työturvallisuuden kannalta. Selvitystyössä on huomioitu alusta lähtien Opetus- ja kulttuuriministeriön linjaukset ja toiveet tulevaisuuden teatteritalon monikäyttöisyydestä. Hankkeen tarkoitus on ollut myös tarjota elävää kaupunkikulttuuria ja luoda toimintaedellytykset tuleville taiteentekijöiden sukupolville. Erilaisia toteuttamisen vaihtoehtoja on tutkittu huolellisesti vaihe vaiheelta edenneessä arkkitehtisuunnittelussa.

Vuonna 2014 Helsingin Sanomat avasi laajassa artikkelissaan peruskorjaushanketta, missä yhteydessä myös senhetkiset suunnitelmat teatterin sisätiloista, julkisivuista ja väliosan umpeenrakentamisesta tuotiin esille havainnekuvin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Kansallisteatterille määrärahan uuden puolen hankesuunnitteluun ja kuntotutkimuksiin vuosille 2018‒2019. Kansallisteatteri teki laajamittaisen korjaus- ja tilankäyttötarpeiden selvitys- ja suunnittelutyön, joihin pohjautuva hankesuunnitteluraportti valmistui keväällä 2019. Tässä vaiheessa suunnitelmat ovat olleet esillä mediassa laajemminkin.

Peruskorjaushanketta on valmisteltu tiiviissä viranomaisyhteistyössä muiden muassa Museoviraston sekä rakennusvalvonnasta ja asemakaavoituksesta vastaavien tahojen kanssa.

Asemakaavasta poikkeaminen

Koko Kansallisteatterin rakennus on laajennusta varten laaditussa asemakaavassa suojeltu. Koska suojellusta rakennuksesta puretaan näkyvä osa, edellyttää se erillistä poikkeamispäätöstä, jonka päättäjänä on rakennusvalvontapäällikkö (päätös 12.5.2020). Sen yhteydessä kuultiin ELY-keskusta maankäyttö- ja rakennuslain 173 §:n mukaisesti. Asemakaavoitus ja Museovirasto ovat olleet koko prosessin ajan neuvotteluissa mukana ja heidän lausuntonsa hankkeesta on saatu neuvotteluvaiheessa. Poikkeamisella ei ole laajempia vaikutuksia, joten poikkeamispäätöstä varten on kuultu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti rajanaapurit.

Poikkeaminen kohdistuu suojeltuun rakennukseen. Purettavat osat on kuitenkin alun perin rakennettu väliaikaisiksi ja niiden vaikutus kaupunkikuvaan ja rakennuksen arvoon on vähäisempi. Kansallisteatterin ikonisimpien ja arvokkaimpien osien säilyminen turvataan tällä muutoksella.

Hanke on käsitelty kaupunkikuvatyöryhmässä 27.1.2020. Työryhmä ei ole puoltanut hanketta julkisivuratkaisujen osalta ja tämä on huomioitu lopullisen rakennusluvan lupamääräyksissä. Väliosan liittyminen teatterirakennuksen vanhempiin osiin edellyttää vielä jatkosuunnittelua; asia on huomioitu lupamääräyksissä.

Poikkeamispäätöksestä on nyt tehty valitus. Näin ollen peruskorjaustöitä ei voida aloittaa ennen kuin lupa on lainvoimainen. Hallinto-oikeus tekee asiasta päätöksen.

”Olemme hyvin pettyneitä tilanteeseen. Tällä hetkellä voimme vain odottaa. Hankkeen keskeytymisellä on kauaskantoisia vaikutuksia. Pelissä on Kansallisteatterin toimintakyky, ihmisten työpaikat ja teatteritaiteen kehitysmahdollisuudet”, pääjohtaja Mika Myllyaho kommentoi.

Lisää peruskorjauksesta, hankkeen taustoista ja tavoitteista voit lukea täältä.