Siirry pääsisältöön

Peruskorjauksen taustaa: miksi hankkeeseen on ryhdytty?

Kansallisteatterin vuonna 1902 avattu vanha puoli kunnostettiin 2000-luvun alussa. Teatterin uusi puoli, Pienen näyttämön ja Willensaunan sekä Suuren ja Pienen näyttämön väliosan käsittävät, 1930‒1950-luvuilla valmistuneet osat piti kunnostaa pian tämän jälkeen, mutta hanke ei tällöin toteutunut.

Kansallisteatterin vanhemman ja uudemman puolen yhdistävä väliosa on erittäin huonossa kunnossa ja henkilökunnan työturvallisuuden kannalta kestämätön. Esimerkiksi väliosan alkuperäinen rakenneratkaisu, näyttämön ja takatilojen välinen kalteva väylä on ollut teatterissa keskeisen logistiikan kannalta hyvin haasteellinen.

Kansallisteatterin nykyinen pääjohtaja Mika Myllyaho aloitti vuonna 2012 uuden puolen ja väliosan perusparannustyötä koskevan selvityksen, jossa on kartoitettu Kansallisteatterin tiloja niin taiteellisen kuin henkilökunnan työturvallisuuden kannalta. Selvitystyössä on huomioitu alusta lähtien Opetus- ja kulttuuriministeriön linjaukset ja toiveet tulevaisuuden teatteritalon monikäyttöisyydestä. Hankkeen tarkoitus on ollut myös tarjota elävää kaupunkikulttuuria ja luoda toimintaedellytykset tuleville taiteentekijöiden sukupolville. Erilaisia toteuttamisen vaihtoehtoja on tutkittu huolellisesti vaihe vaiheelta edenneessä arkkitehtisuunnittelussa.

Vuonna 2014 Helsingin Sanomat avasi laajassa artikkelissaan peruskorjaushanketta, missä yhteydessä myös senhetkiset suunnitelmat teatterin sisätiloista, julkisivuista ja väliosan umpeenrakentamisesta tuotiin esille havainnekuvin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Kansallisteatterille määrärahan uuden puolen hankesuunnitteluun ja kuntotutkimuksiin vuosille 2018‒2019. Kansallisteatteri teki laajamittaisen korjaus- ja tilankäyttötarpeiden selvitys- ja suunnittelutyön, joihin pohjautuva hankesuunnitteluraportti valmistui keväällä 2019. Tässä vaiheessa suunnitelmat ovat olleet esillä mediassa laajemminkin.

Peruskorjaushanketta on valmisteltu tiiviissä viranomaisyhteistyössä muiden muassa Museoviraston sekä rakennusvalvonnasta ja asemakaavoituksesta vastaavien tahojen kanssa.

Tulevaisuuden Kansallisteatteri: mihin hankkeella pyritään?

Välttämättömän perusparannustyön lisäksi hankkeen myötä tarjoutuu historiallinen tilaisuus luoda uusia mahdollisuuksia alati muotoaan ja vaatimuksiaan muuttavalle teatteritaiteelle. Uusittujen tilojen on tarkoitus olla mahdollisimman joustavat kaikelle esitystoiminnalle sekä tuleville teatterintekijöiden sukupolville. Perusparannettava osa teatteritaloa on kuin teatterin konehuone, jonka tarkoituksenmukaisuus on olennaista sen koko toiminnalle.

”Uskon, että peruskorjauksen ja uusimisen myötä Suomen ensimmäinen moderni teatteritila nousee uuteen kukoistukseen. Uusitut tilat antavat entistä paremmat puitteet monipuoliselle ohjelmistolle kunnioittaen samalla Kansallisteatterin taiteellisesti tinkimätöntä henkeä ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta kohdetta. Tavoitteenamme on, että uusitut tilat palvelevat optimaalisella tavalla yhä moninaisempia yleisöjä sekä teatterintekijöitä ja heidän taiteellista osaamistaan. Uuden teatterikahvilan myötä Kansallisteatterin ovet myös avautuvat laajemmin kaikille kiinnostuneille”, kertoo Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho.

Tilojen on tarkoitus palvella myös tulevia sukupolvia. Uudenlainen tila-ajattelu mahdollistaa taiteen tekemisen yli genrerajojen sekä entistä tiiviimmän yhteistyön vapaan kentän ryhmien ja vierailijoiden kanssa. Tavoitteena on saada teatteri toimimaan ympärivuotisesti, ottaa käyttöön kaikki uuden ajan rakentamisen mahdollisuudet ja luoda siten kaupunkilaisille entistä monipuolisempia elämyksiä. Saavutettavuus huomioidaan yleisötilojen suunnittelussa. Suunnitelman ytimessä on kestävä rakentaminen.

Hankekumppanit

Hanke on usean osapuolen yhteisponnistus. SRV toteuttaa peruskorjauksen. Projektinjohdosta- ja rakennuttamisesta huolehtii A-Insinöörit, pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy, rakennesuunnittelusta Vahanen Suunnittelupalvelut Oy, perustusten saneerauksesta ja geoteknisestä suunnittelusta Sipti Oy, LVIA- ja SPR-suunnittelusta Granlund Oy, sähkö-, tele-, turvallisuussuunnittelusta Yhtyneet Insinöörit Oy.

Kuinka rakennuksen suojelupäätös vaikuttaa peruskorjaushankkeeseen?

Koko Kansallisteatterin rakennus on laajennusta varten laaditussa asemakaavassa suojeltu. Koska suojellusta rakennuksesta puretaan näkyvä osa, edellyttää se erillistä poikkeamispäätöstä, jonka päättäjänä on rakennusvalvontapäällikkö (päätös 12.5.2020). Koska hanke on perusteellisesti neuvoteltu, oli itse poikkeamishakemuksen käsittelyprosessi hyvin nopea. Sen yhteydessä kuultiin ELY-keskusta maankäyttö- ja rakennuslain 173 §:n mukaisesti. Asemakaavoitus ja Museovirasto ovat olleet koko prosessin ajan neuvotteluissa mukana ja heidän lausuntonsa hankkeesta on saatu neuvotteluvaiheessa. Poikkeamisella ei ole laajempia vaikutuksia, joten poikkeamispäätöstä varten on kuultu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti rajanaapurit.

Poikkeaminen kohdistuu suojeltuun rakennukseen. Purettavat osat on kuitenkin alun perin rakennettu väliaikaisiksi ja niiden vaikutus kaupunkikuvaan ja rakennuksen arvoon on vähäisempi. Tämä on yhteisneuvotteluissa todettu ja kirjattu muistioihin. Kansallisteatterin ikonisimpien ja arvokkaimpien osien säilyminen turvataan tällä muutoksella.

Hanke on käsitelty kaupunkikuvatyöryhmässä 27.1.2020. Työryhmä ei ole puoltanut hanketta julkisivuratkaisujen osalta ja tämä on huomioitu lopullisen rakennusluvan lupamääräyksissä. Väliosan liittyminen teatterirakennuksen vanhempiin osiin edellyttää vielä jatkosuunnittelua; asia on huomioitu lupamääräyksissä. Lopullinen julkisivuratkaisu tulee hyväksyttää kaupunkikuvatyöryhmässä ennen toteutusta.

Poikkeamispäätöksestä on tehty valitus (kesäkuu 2020). Näin ollen peruskorjaustöitä ei voida aloittaa ennen kuin lupa on lainvoimainen. Hallinto-oikeus tekee asiasta päätöksen.

Mikä hankkeen myötä muuttuu teatterissa ja kaupunkikuvassa?

Uusi avaus on Kaisaniemen puiston suuntaan rakennettava, ympärivuotisesti avoinna oleva kahvila, jonka toivotaan muodostuvan ihmisten kohtaamispaikaksi. Kahvilan paikalla on jo aikoinaan toiminut teatteriravintola.

Peruskorjauksen myötä Kansallisteatteri saa kahvilan lisäksi uusia harjoitus- ja esitystiloja: Taivassali ja Maalaamosali. Myös tämä merkitsee paluuta alkuperäiseen, koska puusepänverstaana toimineessa Taivassalissa sijaitsi aiemmin teatterin harjoitustila. Suurena tulevaisuuden tavoitteena on laajentaa teatteritoimintaa järjestämällä Kansallisteatterissa näytäntöjä myös kesäisin.

Mediassa ja sosiaalisen median keskusteluissa on tuotu esiin huoli siitä, että laajennus tukkii nykyiset sisäänvedot Itäisen ja Läntisen teatterikujan varrella. Sisäänvedot pienenevät, mutta laajennus ei ulotu kiinni rajaan, vaan julkisivu jää vajaan metrin päähän rajasta, jotta julkisivun eteen tehtävälle julkisivuaiheelle jää riittävästi tilaa ja suhde vanhempiin osiin säilyy selkeänä. Julkisivuaiheen jatkosuunnittelussa on arkkitehdin lisäksi mukana myös taiteilija Jaakko Niemelä ja julkisivuratkaisujen tarkempi suunnittelu arkkitehdin ja taiteilijan yhteistyönä on käynnistynyt. Suunnitelmat valmistuvat elo-syyskuun vaihteessa.

 

 

Näkymä Kaisaniemen puistosta

Uusi sisäänkäynti

Havainnekuva

Havainnekuvia uudistetuista tiloista.

Kolmannen kuvan osalta julkisivu tulee vielä muuttumaan. Taiteilija Jaakko Niemelä on mukana arkkitehdin kanssa väliosan fasadin suunnittelussa.