Siirry pääsisältöön

Peruskorjauksen taustaa: miksi hankkeeseen on ryhdytty?

Kansallisteatterin vuonna 1902 avattu vanha puoli kunnostettiin 2000-luvun alussa. Teatterin uusi puoli, Pienen näyttämön ja Willensaunan sekä Suuren ja Pienen näyttämön väliosan käsittävät, 1930‒1950-luvuilla valmistuneet osat piti kunnostaa pian tämän jälkeen, mutta hanke ei tällöin toteutunut.

Kansallisteatterin vanhemman ja uudemman puolen yhdistävä väliosa on erittäin huonossa kunnossa ja henkilökunnan työturvallisuuden kannalta kestämätön. Esimerkiksi väliosan alkuperäinen rakenneratkaisu, näyttämön ja takatilojen välinen kalteva väylä on ollut teatterissa keskeisen logistiikan kannalta hyvin haasteellinen.

Kansallisteatterin nykyinen pääjohtaja Mika Myllyaho aloitti vuonna 2012 uuden puolen ja väliosan perusparannustyötä koskevan selvityksen, jossa on kartoitettu Kansallisteatterin tiloja niin taiteellisen kuin henkilökunnan työturvallisuuden kannalta. Selvitystyössä on huomioitu alusta lähtien Opetus- ja kulttuuriministeriön linjaukset ja toiveet tulevaisuuden teatteritalon monikäyttöisyydestä. Hankkeen tarkoitus on ollut myös tarjota elävää kaupunkikulttuuria ja luoda toimintaedellytykset tuleville taiteentekijöiden sukupolville. Erilaisia toteuttamisen vaihtoehtoja on tutkittu huolellisesti vaihe vaiheelta edenneessä arkkitehtisuunnittelussa.

Vuonna 2014 Helsingin Sanomat avasi laajassa artikkelissaan peruskorjaushanketta, missä yhteydessä myös senhetkiset suunnitelmat teatterin sisätiloista, julkisivuista ja väliosan umpeenrakentamisesta tuotiin esille havainnekuvin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Kansallisteatterille määrärahan uuden puolen hankesuunnitteluun ja kuntotutkimuksiin vuosille 2018‒2019. Kansallisteatteri teki laajamittaisen korjaus- ja tilankäyttötarpeiden selvitys- ja suunnittelutyön, joihin pohjautuva hankesuunnitteluraportti valmistui keväällä 2019. Tässä vaiheessa suunnitelmat ovat olleet esillä mediassa laajemminkin.

Peruskorjaushanketta on valmisteltu tiiviissä viranomaisyhteistyössä muiden muassa Museoviraston sekä rakennusvalvonnasta ja asemakaavoituksesta vastaavien tahojen kanssa.

Tulevaisuuden Kansallisteatteri: mihin hankkeella pyritään?

Välttämättömän perusparannustyön lisäksi hankkeen myötä tarjoutuu historiallinen tilaisuus luoda uusia mahdollisuuksia alati muotoaan ja vaatimuksiaan muuttavalle teatteritaiteelle. Uusittujen tilojen on tarkoitus olla mahdollisimman joustavat kaikelle esitystoiminnalle sekä tuleville teatterintekijöiden sukupolville. Perusparannettava osa teatteritaloa on kuin teatterin konehuone, jonka tarkoituksenmukaisuus on olennaista sen koko toiminnalle.

”Uskon, että peruskorjauksen ja uusimisen myötä Suomen ensimmäinen moderni teatteritila nousee uuteen kukoistukseen. Uusitut tilat antavat entistä paremmat puitteet monipuoliselle ohjelmistolle kunnioittaen samalla Kansallisteatterin taiteellisesti tinkimätöntä henkeä ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta kohdetta. Tavoitteenamme on, että uusitut tilat palvelevat optimaalisella tavalla yhä moninaisempia yleisöjä sekä teatterintekijöitä ja heidän taiteellista osaamistaan. Uuden teatterikahvilan myötä Kansallisteatterin ovet myös avautuvat laajemmin kaikille kiinnostuneille”, kertoo Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho.

Tilojen on tarkoitus palvella myös tulevia sukupolvia. Uudenlainen tila-ajattelu mahdollistaa taiteen tekemisen yli genrerajojen sekä entistä tiiviimmän yhteistyön vapaan kentän ryhmien ja vierailijoiden kanssa. Tavoitteena on saada teatteri toimimaan ympärivuotisesti, ottaa käyttöön kaikki uuden ajan rakentamisen mahdollisuudet ja luoda siten kaupunkilaisille entistä monipuolisempia elämyksiä. Saavutettavuus huomioidaan yleisötilojen suunnittelussa. Suunnitelman ytimessä on kestävä rakentaminen.

Hankekumppanit

Hanke on usean osapuolen yhteisponnistus. SRV toteuttaa peruskorjauksen. Projektinjohdosta- ja rakennuttamisesta huolehtii A-Insinöörit, pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy, rakennesuunnittelusta Vahanen Suunnittelupalvelut Oy, perustusten saneerauksesta ja geoteknisestä suunnittelusta Sipti Oy, LVIA- ja SPR-suunnittelusta Granlund Oy, sähkö-, tele-, turvallisuussuunnittelusta Yhtyneet Insinöörit Oy.

Näkymä Kaisaniemen puistosta

Uusi sisäänkäynti

Havainnekuvia uudistetuista tiloista.