Ali Saed

En arvannut Ali Saedia parikymppiseksi, kun kuulin ensimmäisen kerran hänen lauluaan Kansallisteatterin lavalla. Äänessä oli syvyyttä ja kokemusta jostain, mistä minä en tiedä. Pakolaisleireistä, luodista kirjekuoressa ja pakenemisesta henkensä edestä. Mutta sen kuulin, että hän on laulaja.

Ali Saed tuli Suomeen turvapaikanhakijana syksyllä 2015. Irakissa uskonnolliset johtajat olivat julistaneet laulamisen synniksi, haram, mikä tarkoittaa, että laulajan voi vaikka tappaa ilman, että siitä seuraa rangaistusta. Nuori Ali Saed yhdisti laulussaan uskonnollisia teemoja ja rakkauslaulua. Se oli erityisen vaarallista. Alin esityksiin ilmestyi puolisotilaallisten ryhmien eli militioiden jäseniä ampumaan ja hajottamaan väkeä. Paetessaan kerran lavalta Ali juoksi ystävänsä autoon ja pelastui täpärästi. Pakoautossa hän huomasi puristavansa vieläkin mikrofonia kädessään.

Äänessä oli syvyyttä ja kokemusta jostain, mistä minä en tiedä. Pakolaisleireistä, luodista kirjekuoressa ja pakenemisesta henkensä edestä.

Uskonnolliset johtajat olivat kieltäneet myös Arab Idol -kisaan osallistumisen. Kun Ali palasi tv-kuvauksista Erbilistä, Kurdistanin pääkaupungista, Bagdadin kaupoissa tunnistettiin hänet ja kieltäydyttiin palvelemasta. Alin suvussa oli useita arabimaailmassa tunnettuja laulajia, jotka olivat joutuneet maanpakoon. Kolme oli päässyt hengestään. Äiti ja isä olivat työskennelleet amerikkalaisille ja militia uhkasi kostaa tappamalla pojan, Alin. Lopulta isä käski Alin paeta Suomeen. Syyrian pakolaisleiriltä oli jo melkein päästy Suomeen kiintiöpakolaisina, kun Ali oli pikkupoika.

Turvapaikkapuhutteluiden pöytäkirjat ovat usein turhauttavaa luettavaa. Turvapaikanhakijat eivät oikein osaa kertoa asioistaan eikä puhuttelijalla ole taitoa saada heitä puhumaan. Vastaukset jäävät ilman jatkokysymyksiä. Käännökset ovat välillä niin kummallista suomea, että on vaikea saada ajatuksesta kiinni. Irtotietoa luetteloidaan, mutta ei päästä asiaan. Loogista kertomusta ei synny.

Näin kävi Alillekin tammikuussa 2016. 19-vuotias ujo poika ei osannut puhua eikä puhuttelija osannut kysyä. Virkailija ei tehnyt ainuttakaan kysymystä laulamisesta, vaikka Ali yritti kertoa, että se oli yksi syy pakoon. Päätös oli monelle turvapaikanhakijalle tuttu. “Pelkosi ei ole objektiivisesti perusteltua.” Kaikki se mitä olet kokenut, mitätöidään ja pyyhitään yli eikä sinua uskota. Kun oikeusasteetkaan eivät halunneet kuulla Alia, kesäkuussa 2017 oli selvillä, ettei Ali saa Suomelta turvapaikkaa.

Turvapaikkapuhutteluiden pöytäkirjat ovat usein turhauttavaa luettavaa. — “Pelkosi ei ole objektiivisesti perusteltua.”

Mutta Ali jatkoi laulamista. Hän oli keväällä päässyt Kansallisteatterin Toinen koti –esityksen työryhmään ja innostavaan kotoutushankkeeseen nuorille maahanmuuttajille. Heinäkuun alussa 2017 Alin hyvä ystävä Karar Nushi löytyi silvottuna ja tapettuna Palestiinankadulla, Bagdadissa. Karar oli näytellyt samassa Children of Baghdad -teatteriryhmässä, johon Alikin kuului. Ryhmä kannatti kiellettyä sekularismia, ja sekulaarien kokoukset naamioitiin näyttämään musiikki- tai teatteriesitykseltä.

Kararin kuolema sai Alin taas pelkäämään. Silloin Ali käveli poliisilaitokselle ja haki uudestaan turvapaikkaa. Ali kertoi poliisille kollegansa raa’asta murhasta. Ja että hän pelkää samaa kohtaloa, koska sama militia uhkaa myös häntä laulamisen vuoksi. Setäkin oli tapettu, koska hän esitti maallista musiikkia. Poliisi keskeytti Alin ja selitti, että Migrissä voi sitten puhua pidempään. Käynti oli ohi alle 15 minuutissa. Mutta Maahanmuuttovirasto päättikin jo samana päivänä, poliisin kirjaaman muutaman lauseen perusteella, ettei Alia ole tarvetta kuulla Migrissä. Kollegan kuolemasta Migri totesi, että se on kuulopuhetta. Ali olisi voinut kertoa, että Karar Nushin murhasta raportoitiin Independent-lehdestä New York Postiin ja Euronewsiin.

Muistatteko, kun Samuel Beckettistä tuli Maahanmuuttoviraston turvapaikkapöytäkirjassa Sumael Bikit? Migrin turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo kertoi tuolloin medialle, ettei virasto tarvitse taiteen erityisosaajia pystyäkseen päättämään onko taiteilijalla turvapaikan tarve. Vaikka hallinto-oikeus kumosi tuolloin Migrin päätöksen, Repo ei nähnyt, että Migrissä tultaisiin muuttamaan käytäntöjä.

Kansallisteatterin esitys tuli ensi-iltaan ja se oli menestys. EtnoSoi -festivaalilla Ali esitti viulisti Sanna Salmenkallion kanssa suomalaista ja irakilaista runoutta omina kokeellisina versioina. Sitten Ali alkoi saada lisää uhkauksia Irakista. “Tiedämme että esiinnyt Suomen Kansallisteatterissa.” Vanhempien koti Irakissa tuhottiin ja heitä uhkailtiin Alin takia. Isä neuvoi lopettamaan esiintymiset ja piiloutumaan. “Minä en lopeta laulamista, vaikka se olisi kuinka vaarallista,” Ali sanoo.

Sitten Ali alkoi saada lisää uhkauksia Irakista. “Tiedämme että esiinnyt Suomen Kansallisteatterissa.”

Myöskään hallinto-oikeus ei katsonut tarpeellisesti kuulla Alia. Yhtäkkiä kuulen kymmenista vastaavista tapauksista, joissa Maahanmuuttoviraston “pikanega” on napsahtanut poliisille annettujen lyhyiden vastausten perusteella. Onko uusintahakemusten pikamenettelystä tullut automaatti, joilla nopeutetaan turvapaikanhakijoiden maastapoistamista? Jonkinlainen näköisturvapaikanhakuprosessi, josta Migrille kuuluva selvittämisvelvollisuus on ohitettu aikaa viemästä.

Tutkijat julkistivat joulukuussa 2017 Arts Equal -toimenpidesuosituksen turvapaikkahakemusten käsittelyyn osallistuville viranomaisille. Tutkijat suosittivat, että “Maahanmuuttoviraston on kerättävä riittävästi maatietoa taiteilijoiden asemasta vastaavaan tapaan kuin se jo nykyisellään kerää maatietoa journalistien asemasta. Viraston on hankittava tietoa muun muassa siitä, johtaako jossakin maassa jo johonkin taiteilijasukuun kuuluminen vainoon.”

“Älä tule takaisin, Ali, täällä on entistä vaarallisempaa taiteilijoille.”

Alin kahden turvapaikkaprosessin aikana kukaan ei ole vielä arvioinut tai tunnistanut laulajaan kohdistuvaa uhkaa Irakissa. Children of Baghdad -ryhmän johtaja, muusikko ja runoilija Ayad Al-Roumi lähetti Alille viestin. “Älä tule takaisin, Ali, täällä on entistä vaarallisempaa taiteilijoille.” Ryhmä tuli vastikään julkisuuteen nimellä Secular Movement in Iraq. Helmikuun 3. päivä Al-Roumi piti lehdistötilaisuuden, jossa hän kehotti Irakin hallitusta lopettamaan rikollisjoukkojen suojelemisen ja liittymään kansainväliseen rikostuomioistuimeen. Pari päivää sen jälkeen häntä ja muita puhujia ammuttiin. Yksi loukkaantui, toinen vangittiin ja Al-Roumi vetäytyi takaisin maan alle.

Alin kalenteri täyttyy kovaa vauhtia esiintymisistä. Kesäfestareilla on keikkoja ja toukokuussa Ryhmäteatterin ensi-ilta 2081 – isoveli valvoo, jossa Ali on mukana. Ali odottaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä.

Katso tästä vetoomus Ali Saedin puolesta.

Outi Popp
Kirjoittaja on näytelmäkirjailija, tietokirjailija, toimittaja ja turvapaikanhakijoiden vapaaehtoinen avustaja.

Kuva Tuomo Manninen

Ali Saed